Arsenalin outoa kiinteistöjalostusta entisessä Säästöpankin talossa lue lisää

yhteydenotto: [email protected]

alkuun

Donner:
"valta on aina oikeassa, koska sillä on valta käsissään."
(Helsingin Sanomat 25.7.1999)

Sundqvist- näytelmä loppui kesken!
lue lisää

Sivun valmisti Pertti Manninen 26.07.99
(03.08.99), taustaväri 30.01.02
copyright nettisanomat nro 0/99

http://www.nettisanomat.com/1999/07/28/netti2007.htm#alku

sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999

Näillä lapsilla ei aikoinaan ollut työllistymisongelmia, mutta osalla muutamaa vuosikymmentä myöhemmin kylläkin pitkäikaistyöttömyyden mukanaan tuomia ongelmia.
(Kuva Pertti Mannisen Helsingin Kallio 56-sarjasta: 3 rullaa, 32 kuvaa)

Ministeri Perho ja Helsingin Sanomat työttömien nuorten kimpussa

Kokoomuslainen sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho, koko hallituksen tuella tietenkin, pyrkii tekemään työstä kieltäytyville nuorille maksettavasta toimeentulotuesta vastikkeellisen.
Helsingin Sanomat toivoo innokkaasti pääkirjoituksessaan tiistaina 3. elokuuta 1999, että hän menestyy pyrkimyksissään. (Nettisanomat 5.8.99 pm) lue lisää tästä hurskastelusta

yhteydenotto sähköpostitse: [email protected]

Tapaamiset:

Torstaisin töiden jälkeen Hemigwayssä...

alkuun

Kommentti Maija Perhon ja Helsingin Sanomien hurskasteluun

Ei sanallakaan siitä, että Lex-Leppänen, joka velvoitti kunnat työllistämään kaikki nuoret, romutettiin kokoomuslaisen työministerin, Ilkka Kanervan, ja koko silloisen hallituksen tahdosta.

Ei siitä, että kunnat tietoisesti rikkoivat lakia eivätkä työllistäneet pyydettäessäkään.

Ei siitä, että ministeri julkisesti televisiossa hyväksyi lain rikkomisen ja totesi kyynisesti ja lakoonisesti, että lakia on muutettava.

Ei siitä, että jo silloin riittävän monet varoittivat "joutilaan luokan" syntymisen vaaroista.

Nyt sitten syyllistetään nuoret! Hurskastelua!
Pankinomistajientukeako tässäkin maksetaan?
(Nettisanomat 5.8.99 pm)

seuraava

kuva: pertti manninen

Nuoret ovat aina halunneet kivuta ylöspäin, kun heille on siihen annettu mahdollisuus! Juhani Mellin Kallion kirkon torniakin korkeammalla keväällä 56!
(Kuva Pertti Mannisen Helsingin Kallio 56-sarjasta: 3 rullaa, 32 kuvaa)

alkuun

Dilemma 2

Miten nämä sivut voivat löytyä valtamerestä tai sen pohjalta?
(Nettisanomat 5.8.99 pm)

alkuun

Sivun valmisti Pertti Manninen 4.8.99 (5.8.99) taustaväri 30.01.02
copyright nettisanomat nro 1/99

http://www.nettisanomat.com/1999/08/05/netti0408.htm

http://www.nettisanomat.com/1999/08/12/netti1208.htm

Selkänahka vaarassa!

kuva: pertti manninen

(kuvan henkilöt ovat sattumalta mukana kuvassa)

Alho- Sundqvist II:
Ministeri Tuomioja armahti ex-ministeri Suomisen pääministeri Lipposen ja ministeri Niinistön hymistessä taustalla.

Alho- Sundqvist II:
Ministeri Tuomioja armahti ex-ministeri Suomisen pääministeri Lipposen ja ministeri Niinistön hymistessä taustalla.

Entinen ministeri ja kokoomuksen puoluejohtaja ja nykyinen europarlamentaarikko Ilkka Suominen menetteli erittäin taitamattomasti antaessaan lupauksen, ettei Wärtsilä-Meriteollisuus joudu konkurssiin.

Tähän lausuntoon uskoen monet alihankkijat joutuivat ahdinkoon, kun lupaus ei pitänytkään ja heille aiheutui tähän mennessä lähes 100 miljoonan menetykset, jotka oikeus on tuominnut valtion maksettaviksi.

Kallispalkkaisten huippujuristien tilaustyönä tekemä selvitys kuitenkin väittää, ettei ole mitään syytä nostaa syytettä taitamatonta ministeriä vastaan.

Selvityksessä on ihmeellisiä lauseita siitä, kuinka ei voida osoittaa, että ministeri Suominen olisi hyötynyt jotakin lupauksestaan!

Lisäksi siinä todetaan, että oikeudenkäynti tulisi kalliiksi ja venyisi pitkälle ensi vuosi tuhannelle ja kuitenkaan ministeriltä ei saataisi juuri mitään takaisin, koska vahingonkorvaus soviteltaisiin hyvin pieneksi, niinkuin Sundqvistin kohdalla tunnetusti tapahtui.

Tällaisten heppoisten väitteiden nojalla kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja-ressukka joutui tekemään yksinään likaisen työn: päätöksen, ettei mihinkään oikeustoimiin ryhdytä.

Koko hallitus ei uskaltanut päätöstä tehdä, vaikka on tietenkin siitä vastuussa ja varmasti tietoinen sen sisällöstä. Paavo Lipponen ja Sauli Niinistö olivatkin varmaan lomalla, kun päätös tehtiin!

Täysin selvittämättä on jäänyt asiaan liittyvä hauska yhteensattuma:
Ministerin päätös pitkitti juuri sopivasti konkurssiinmenoa niin, että silloinen Suomen Yhdyspankki (SYP) onnistui turvaamaan itselleen ja konkurssin ulkopuolelle 300 miljoonan saatavansa.
Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkönä oli tapahtumahetkellä Bror Wahlroos ja Suomen Yhdyspankin eräänä johtajana hänen poikansa Björn Wahlroos.

Kokoomuksen taloudellinen tilannekin oli niihin aikoihin konkurssikypsä.

Mukana olijat porskuttavat nyt kuka missäkin, eikä kukaan vaadi Tuomiojan eroamista hallituksesta.

Voi aikoja, voi tapoja!

(Nettisanomat 12.08.99 pm)

Sivun valmisti Pertti Manninen 13.08.99
copyright nettisanomat nro 2/99

http://www.nettisanomat.com/1999/08/12/netti1208.htm

http://www.nettisanomat.com/1999/08/19/netti1708.htm

Uusi demokratia on täällä nyt!

Suomen perustuslaissa ja hallitusmuodossa itsenäisyytemme aluksi julistettiin ylväästi mielipiteen ja julkaisemisen vapaus kaikille kansalaisille kuuluvaksi perusoikeudeksi.

Historia on välillä kääntänyt kasvonsa tälle ylevyydelle, ja kirjapainoja on tuhottu ja toimittajia vangittu vuosien kuluessa.

Julkaisemisen vapaus on ollut kuitenkin käytännössä teoriaa, sillä painotuotteen tekeminen on ollut sen verran arvokasta puuhaa, ettei siihen kaikilla ole ollut mahdollisuutta. Viimeistään julistaminen on kuitenkin tyssännyt jakelemisen vaikeuteen.

Lehtien yleisönosastot ovat tietenkin arvokkaita väyliä mielipiteen ilmaisuille ja hyvässä lehdessä mielipiteiden runsaus näkyy ja sen annetaan näkyä.

Mutta viime kädessä lehden omistaja päättää, mitä lehdessä julkaistaan ja piste.

Oikein kriittisellä hetkellä sananvapaus horjuu ja kaikkien mielipiteiden ei anneta tulla julkisuuteen.

Hyvänä, tai pikemminkin pahana, esimerkkinä oli EU-äänestystä edeltävä aika, jolloin kriittisten mielipiteiden esittäjien suut tukittiin. Ei julkaistu erimielisten kirjoituksia.

Tähän syntiin lankesi mm. Suomen Päälehti*, joka ajoi Suomea EU:hun kuin käärmettä pyssyyn!

* Helsingin Sanomat

Vasta nyt Uusi demokratia on todellisuutta julkaisemisen ja sanomisen vapaudessa.

Internet on tuonut mahdollisuuden lähes jokaiselle.

Tästä Nettisanomat on esimerkki: kerran viikossa mielipiteet esille kaikkien luettaviksi.

Jotta kuitenkin pysyttäisiin maanpinnalla tähän lopuksi kaksi aikaisemmissa numeroissa julkaistua dilemmaa:

Dilemma: Kuinka kirjoittaa sellaisille ihmisille, joilla ei ole välinettä tämän lukemiseen?
Kuinka kirjoittaa sellaisille ihmisille sellaisten ihmisten asioista, joista he eivät välitä? (29.07.99)

Dilemma2: Miten nämä sivut voivat löytyä valtamerestä tai sen pohjalta? (05.08.99)

(Nettisanomat 17.08.99 pm)

Sivun valmisti Pertti Manninen18.08.99
copyright Nettisanomat 3/99

http://www.nettisanomat.com/1999/08/19/netti1708.htm

http://www.nettisanomat.com/1999/09/16/n997etusivu.htm#alku

1999/7b
torstaina syyskuun 16. päivänä 1999
Joka torstai

Nettisanomat uudistaa ilmettään ja sisältöään.

Seitsemän numeroa ja seitsemän viikkoa on takana. Alunperin ulkonäkömuutos oli tarkoitus tehdä hiukan myöhemmin, mutta arvokas palaute sai ryhtymään nyt toimeen.

Ulkonäkö ja käytettävyys on kuitenkin vain yksi osa, joskin näkyvin.

Tärkein on tietenkin lehden sisältö. Onko kirjoituksilla ja kuvilla ylipäätään oikeus tulla kaikkien luettaviksi ja nähtäviksi.

Ja kaikista tärkein on kiteytetty lehden mottoon: "Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999". Tärkeintä on siis osoittaa, että tämä on mahdollista kuluneen vuosituhannen viimeisenä vuonna.

Vielä yksi ilo tässä ponnistuksessa: koko ajan tulee opittua nykyajan tekniikkaa: uusia ohjelmia ja niiden käyttöä.

Pertti Manninen

Nettisanomat uudistaa ilmettään ja sisältöään

Lue myös Nettisanomat 99/0: Dilemma

Lue myös Nettisanomat 99/1: Dilemma 2

Lue myös Nettisanomat 99/3: Uusi demokratia täällä nyt!

1) Lehti on olemassa

2) Lehden sisältö

3) Lehden ulkonäkö

4) Tekniikka

Tule tekemään parempaa ja monipuolisempaa lehteä!

Kirjoita yleisiä juttuja tai valitse kokonainen "osasto", jota haluaisit ylläpitää kerran viikossa tai harvemmin, myös ulkonäköön voit vaikuttaa!

Saat taitoa ja kokemusta, joka on varmasti yhtä arvokasta kuin opinnot, joita et kuitenkaan saa laiminlyödä!

Yhteydenotto toimitukseen allaolevalla lomakkeella tai sähköpostitse!

Lahjoita ruokaa:

"The Hunger Site"-sivulla käydessäsi ja siellä nappia painaessasi lahjoitat ruokaa maailman nälkäisille ihmisille. Sivulla mainitut sponsorit maksavat lahjoituksen puolestasi! Voit tehdä yhden lahjoituksen joka päivä.

etusivu

http://www.nettisanomat.com/1999/09/16/n997paakirjoitus.htm

http://www.nettisanomat.com/1999/09/23/n998etusivu.htm

1999/8b
maanantaina syyskuun 27. päivänä 1999
Joka torstai

Pankkitukirahat valuvat Ruotsiin
Säästöpankkien pikkominen uudessa valossa

Pilkkojan syntymäpäivähaastattelu.

http://www.nettisanomat.com/1999/09/23/n998etusivu.htm

http://www.nettisanomat.com/1999/09/23/n998pankkituki.htm

Pankkitukirahat valuvat Ruotsiin!

Säästöpankkien pilkkominen uudessa valossa.

Merita-Nordbankenista ruotsalaiset tulevat omistamaan uuden julkistetun suunnitelman mukaan 60 prosenttia.

Suomen valtio piti pystyssä pankin suomalaiset edeltäjät KOP:n ja SYP:n veronmaksajien ja yrittäjien selkänahasta kiskotulla pankkituella.

SYP:lle annettu tuki oli osin pääomatukea, jonka pankki maksoi myöhemmin takaisin, mutta myös Säästöpankkien pilkkomisesta koitunutta tukea sille itselleen ja KOP:lle.

Ikuiseksi (?) arvoitukseksi tuen suuruus jää, koska asia on liian arkaluontoinen tämän sukupolven selvitettäväksi. Eräs arvio on 15 miljardia markkaa, josta puolikkaan osuus siirtyy nyt ruotsalaisomistukseen.

Yhden pilkkojan, nykyisen Leonia-pankinjohtajan Matti Inhan, Helsingin Sanomissa sunnuntaina 19.9.1999 Martta Niemisen tekemässä syntymäpäivähaastattelussa pilkkomisesta kerrotaan näin:
Pilkkojan syntymäpäivähaastattelu

http://www.nettisanomat.com/1999/09/23/n998pankkituki.htm

http://www.nettisanomat.com/1999/09/23/n998pankkipilkkoja.htm

Pankkipilkkojan syntymäpäivähaastattelu voittaa kaikki jännärit!
Totisinta totta Suomessa 1993!

Yhden pilkkojan, nykyisen Leonia-pankinjohtajan Matti Inhan, Helsingin Sanomissa sunnuntaina 19.9.1999 Martta Niemisen tekemässä syntymäpäivähaastattelussa pilkkomisesta kerrotaan näin:

Pankkitukirahat valuvat Ruotsiin
Säästöpankkien pikkominen uudessa valossa

http://www.nettisanomat.com/1999/09/23/n998pankkipilkkoja.htm

Lahjoita ruokaa:

"The Hunger Site"-sivulla käydessäsi ja siellä nappia painaessasi lahjoitat ruokaa maailman nälkäisille ihmisille. Sivulla mainitut sponsorit maksavat lahjoituksen puolestasi! Voit tehdä yhden lahjoituksen joka päivä.

etusivu

sivun alkuun!

sivun levennys ja fontit torstaina 2008-02-28

http://www.nettisanomat.com/1999/09/23/n998etusivu.htm

http://www.nettisanomat.com/1999/09/23/n998pankkituki.htm

http://www.nettisanomat.com/1999/09/23/n998pankkipilkkoja.htm

http://www.nettisanomat.com/1999/09/30/n999etusivu.htm

1999/9
torstaina syyskuun 30. päivänä 1999
Joka torstai

lukijoilta

Tämän numeron tekstit ja kuvat: Pertti Manninen (ellei toisin mainittu)

http://www.nettisanomat.com/1999/09/30/n999etusivu.htm

http://www.nettisanomat.com/1999/09/30/n999ryhtyiko.htm

Ryhtyikö Jyväskylän sosialidemokraattinen yhdistys pörssikeinottelijaksi kansanedustaja Kalevi Olinin johdolla?

Jyväskylän sosialidemokraattinen yhdistys on myynyt ravintolatoimintonsa Osuusliike Keskimaalle hyvästä muutaman (?) miljoonan kauppahinnasta.

Mitä yhdistys nyt tekee rahoillaan? Sitä se ei ole kertonut. Onko vallan väärin arvattu, että pääoma tuottaa paremmin Nokia Oyj:n osakkeissa kuin perinteisessä ravintolatoiminnassa. Mikäli näin on, ei ole ihme, jos aikamme politiikka on kaikilla tasoilla pelkkää pörssikurssien hurmaa, jonka Euroopan Unioni ja Euro takaavat.

Sosiaaliturvamme sosialidemokratisointi on jo alkanut, eikä loppua näy.

(Nettisanomat 29.09.99 13:03 pm)

http://www.nettisanomat.com/1999/09/30/n999ukijoilta.htm

1999/9
torstaina syyskuun 30. päivänä 1999
Joka torstai

Lukijoilta.

29 Sep 99 23:08 Hei, Päätin kirjoittaa teille nyt ... En kiireideni vuoksi kerinnyt tarkastamaan mahdolliset kirjoitus ja kielioppi virheet. Tiedän kokemuksesta että varmasti virheitä löytyneen, mahdollisuuksien mukaan voitte halutessanne korjata virheet. Todellakaan en tiedä joudunko häpeämään itseäni, toivottavasti en. No, näemme sen tulevaisuudessa sitten. K.
29 Sep 99 12:06 Hei vaan! Lehden ulkoasu on nyt helppolukuisempi ja herättää lukijankin mielenkiinnon paremmin. Siihen asiaan onkin hyvä kiinnittää huomiota, koska netissä on tavaraa kuitenkin sen verran paljon että mikä ei heti huomiota herätä, tuskin jäät siihen kauan aikaasi viettämään. Asiaa olet saanut kerättyä paljon, hyvä. Ilmeisesti freelancereita on kiinnostanut tämä sivu. terv. pö.
27 Sep 99 09:01 Missä on Niinistön presidenttijutska!? nyt on maanantai ja odotan juttua... -anonyymi
23 Sep 99 11:55 Hyvä toimitus, Olen kirjallisuuden opiskelija Jyväskylän yliopistolta ja haluaisin kirjoittaa lehteenne juttuja. Nimim. Ampiainen
23 Sep 99 11:50 Miksei ole ilmestynyt uutta lehteä tänä torstaina!? Suur-Jyväskylän lehdessä mainostitte, että lehti ilmestyy joka torstai!? nim. vihainen lukija

Palautetta ihmemaasta (lomake) kotisivuni: www.nettisanomat.com 18.8.1999 Tällä päivämäärällä olemme indeksoineet ilmoittamanne sivut hakupalvelimellemme. Sivut päivittyvät hakupalveluumme muutaman päivän sisällä. Yhteistyöterveisin webmaster [email protected]

Kirjoita mielipiteesi!

ilmoita ilmaiseksi

Ostetaan halkosirkkeli halkaisuruuvilla puh.666229

Tämän numeron tekstit ja kuvat: Pertti Manninen (ellei toisin mainittu)

Riittävätkö rahasi vuokraan?

---

Viime viikon kysymys:
Riittävätkö rahasi ruokaan?

kyllä: 70 %

ei: 30 %

Lahjoita ruokaa:

"The Hunger Site"-sivulla käydessäsi ja siellä nappia painaessasi lahjoitat ruokaa maailman nälkäisille ihmisille. Sivulla mainitut sponsorit maksavat lahjoituksen puolestasi! Voit tehdä yhden lahjoituksen joka päivä.

sivun alkuun!

sivun levennys ja fontit torstaina 2008-02-28

http://www.nettisanomat.com/1999/09/30/n999ukijoilta.htm

http://www.nettisanomat.com/1999/10/07/n9910etusivu.htm#alku

1999/10
torstaina lokakuun 7.päivänä 1999
Joka torstai

lukijoilta

Jutut ja artikkelit kirjroitti ja kuvat kuvasi Pertti Manninen kesällä 1999 Jyväskylässä ja syksyllä 1999 Helsingissä..

Soneran osakeanti:

Mihin Pekka Vennamo todella syyllistyi?

Energiapeli: Jyväskylän Energia myynnissä.
Kettunen: "Tällä kertaa en epäonnistu."

(nettisanomat.com 5.10.99 pm)

Viikon kuva:

http://www.nettisanomat.com/1999/10/07/n9910mihinpekka.htm

Mihin Pekka Vennamo todella syyllistyi?

Soneran uusille osakeantimarkkinoille ilmestyy sopivasti Pekka Vennamon Muistelmat.

Ennen niihin tutustumista kannattaa muistaa, että Vennamo käytti kokoomuslaisministeri Auran mahdollistamat merkintäoikeutensa ja hänhän todella luotti yhtiöönsä sijoittamalla antiin sen, minkä ministeriö mahdollisti.

Kaikenmaailman Merita Pankin merkintäjättämissotkujen ja yleisen mielipiteen vaatiessa päitä vadille Vennamo erotettiin Auran toimesta ja Aura erosi Niinistön toimesta.

Vennamon erottamisella saatiin kansalaisten huomio kiinnittymään epäolennaisuuksiin. Olennaista on tietenkin miten kansallisvarallisuudesta luovutaan ja kenelle ja milloin.

Ja ketkä tästä luopumisesta saavat suurimman hyödyn.

Tämä keskustelu on kokonaan käymättä hallituksessa, jossa pääministeri on sosialidemokraatti, ja jossa vasemmisto(?)liittokin on mukana!

Mihin Pekka Vennamo oikein syyllistyi?

(nettisanomat.com 5.10.99 pm)

Lapsia
Jyväskylän kesässä 1999

4 Oct 99 13:16

"TV6:selta tulee parhaita dokumentteja saksalaisista hydrauliikka-alan elokuvista."

http://www.nettisanomat.com/1999/10/07/n9910mihinpekka.htm

http://www.nettisanomat.com/1999/10/07/n9910kettunen.htm

Energiapeli:



Kettunen vauhdissa:
Jyväskylän Energia myynnissä.

"Tällä kertaa en epäonnistu."

Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettunen on epäonnistunut pari kertaa bisneshankkeissaan surkeasti.

Ensin Jyväskylän Energian myynti puolitoista vuotta sitten Fortumille epäonnistui huolimatta jos jonkinlaisista pakettiin liitetyistä namusista ja toiseksi reilu vuosi sitten hänen Keski-Suomen Puhelimen hallintoneuvoston puheenjohtajana operoima "kaappaus keskisuomalaiseen omistukseen" karahti niinikään kiville, kun vielä ovelampi suorittaja, Helsingin Puhelin, kaappasi tosiasiallisen määräysvallan yhtiössä.

Ei kai Kettunen sentään ollut Helsingin Puhelimen konsultti tässä toimessa? Ainakin hän erosi vähin äänin hallintoneuvoston puheenjohtajuudesta.

"Tällä kertaa en epäonnistu." Tällaiset ajatukset mielessään Jyväskylän Energian salakähmäinen myynti aiotaan nyt toteuttaa.

Kaupunginhallituksen kokouksessa asia käsitellään salaisena ja asiaa koskevat paperit kerätään pois kokouksen lopussa. Ovatko kaupunginhallituksen jäsenet ja sen "politiikassa vihreä" puheenjohtaja Erkki Ikonen tehtäviensä tasalla. Kuinka he voivat väittää, että ovat tutustuneet asiaan ja papereihin, jotka he ovat vilaukselta nähneet.

Kaupunginjohtaja Pekka Kettunen on kuitenkin turvannut nahkansa tällä operaatiolla. Hän voi todella väittää kirkkain silmin, että kaupunginhallitus on ollut tietoinen asiasta, ymmärryksestä ei niin väliä.

Jyväskylän maalaiskunnan johtaja Tarmo Pipatti joutuikin oikeudessa kovasti todistamaan, että kunnanhallitus oli tietoinen konsultin valinnasta Pappilanvuoren lämpöhuollon kaupassa, vaikka tämä tieto olikin jonnekin paperien sokkeloihin jonkun muun asian yhteyteen piilotettu.

Kaiken kaikkiaan jonkunlainen avoin tarjouskilpailu olisi paljon reilumpi. Avoimessa kilpailussa olisi mukana niin paljon enemmän osapuolia, että kaikenlainen kähmintä ja etuisuuksien tavoittelu ja antaminen olisi nykyaikana ilmeisesti liian vaikeaa ja uskaliasta.

Seuraamme energiapelin siirtoja!

(nettisanomat.com 5.10.99 pm)

Viikon kuva:

http://www.nettisanomat.com/1999/10/07/n9910kettunen.htm

Lahjoita ruokaa:

"The Hunger Site"-sivulla käydessäsi ja siellä nappia painaessasi lahjoitat ruokaa maailman nälkäisille ihmisille.
Sivulla mainitut sponsorit maksavat lahjoituksen puolestasi! Voit tehdä yhden lahjoituksen joka päivä.

etusivulle

sivun alkuun!

sivun levennys ja fontit torstaina 2008-02-28

"taiteilua telineillä"

"6 vuoden linnatuomio"

Päivän pannu

"asfalttikukka"

"Kaikki mitä kirjoitan, on kaipuuta."
Runoilija Risto Rasa Tv:ssä Aleksis Kiven päivänä 10. lokakuuta 1999.

Sundqvist - ulosoton kauhu
Konsultti Ulf Sundqvist on syytteessä velallisen epärehellisyydestä

Aho - anteeksiantamaton amatööri?
Presidenttiehdokas Esko Aho hoiti pääministerikaudellaan pankkien omistajien edut, ei asiakkaiden

Juha Kankkunen sijoittajana

Liinos ei tuonut pikavoittoja.
Sotkeeko

Vattenfall Keski-Suomen sähkökuviot?

Viikon kuva:



"Vauhdin hurma"

http://www.nettisanomat.com/1999/10/14/n9911syytteet.htm

"taiteilua lakipykälillä"

Sundqvist - ulosoton kauhu

http://www.nettisanomat.com/1999/10/14/n9911prespeli.htm

Aho - anteeksiantamaton amatööri?

Hallitus, jossa Esko Aho oli pääministeri hoiti pankkien omistajien asiat hyvin ja pankkien asiakkaiden, tavallisten suomalaisten asiat hyvin huonosti ja epäoikeudenmukaisesti. Pääministeri oli silloin sellaisessa virkamiesten ja liikemiesten pyörityksessä, että hän amatööriydessään hyväksyi pankkien osakkeenomistajien pelastamisen ja kansalaisten hukuttamisen.

Jos hänessä silloin olisi ollut todellista valtiomiesmäisyyttä hän olisi tullut heikompien puolelle, viimeisellä hetkellä kun se Suomessa olisi ylipäätään ollut enää mahdollista.

Presidenttiehdokas Ahon menestyminen riippuu täysin siitä kuinka moni antaa hänelle anteeksi. Ahon pelastukseksi voivat tulla muut ehdokkaat!

"6 vuoden linnatuomio"

Jutut ja artikkelit kirjroitti ja kuvat kuvasi Pertti Manninen syksyllä 1999 Jyväskylässä ja Helsingissä.

http://www.nettisanomat.com/1999/10/14/n9911prespeli.htm

http://www.nettisanomat.com/1999/10/14/n9911raha.htm

Juha Kankkunen sijoittajana

"Halusin laittaa kaiken ylimääräisen säästöön, mutta järkevästi, koska toivoin sijoitusteni tuottavan. Urani lopetettuani aion muuttaa takaisin Suomeen, joten haluan kerätä pesämunaa eläkepäiviä varten."

"Muiden sijoittajien tapaan suosin tietenkin Nokiaa ja Raisiota, koska ne ovat hyviä pörssivetureita. Olen kuitenkin aina ollut kiinnostunut myös muista yhtiöistä. Vaikka sijoitankin suomalaisiin yhttiöihin, niiden kamsainvälistymisen myötä pamostukseni kohdistuvat samalla eri puolille maailmaa."
...
"Haluan pitää valtaosan sijoituksistani varmoissa kohteissa. tähän saakkka olen ollut saamaani tuottoon tyytyväinen, kokonaisuutena jopa iloisesti yllättynyt."

Juha Kankkunen Marianne Lindin haastattelussa Conventum Rahastoyhtiön Tuotto-asiakaslehdessä lokakuussa 1999

"vauhdin hurmaa"

"Ne ihmiset, jotka osaavat jatkuvasti kehittää itselleen uusia lähes mahdottomilta näyttäviä haasteita, ovat onnellisia."
Ilkka Tuomi Tekniikka&Talous-lehdessä

http://www.nettisanomat.com/1999/10/14/n9911raha.htm

http://www.nettisanomat.com/1999/10/14/n9911raha.htm

Liinos ei tuonut pikavoittoja.

Jyväskyläläisen ohjelmistotalo Liinoksen kurssi putosi toisena noteerauspäivänä listautumismyynnin lähtöhintaan. Liinos ei tuonut pikavoittoja nopean kaupan sijoittajille. Näin on käynyt lähes kaikille pienyrityksille, jotka ovat hiljan tulleet Helsingin pörssilistoille.

Sijoittajien amatöörimäisyyttä ja tietämättömyyttä kuvaa hyvin, etteivät kaikki tiedä, mikä ero on osakeannilla ja osakemyynnillä. Osakeannisssa raha tulee yhtiölle ja myynnissä osakkeen myyjälle.

Liinoskin keskittyi listautumisessaan pääomistajan osakkeiden myyntiin ja myyjä saikin hyvän potin itselleen omaan käyttöön. Uutta pääomaa itse yhtiöön tuli vain vähän.

nettisanomat.com tiistaina 12.10.1999 pm

Muualta:

Arsenal tietopuhallettiin

Merita luisui ruotsalaisille, siniristi haalistuu

MeritaNordbanken selkeyttää konserni-rakennettaan

Jutut ja artikkelit kirjroitti ja kuvat kuvasi Pertti Manninen syksyllä 1999 Jyväskylässä ja Helsingissä.

http://www.nettisanomat.com/1999/10/14/n9911raha.htm

http://www.nettisanomat.com/1999/10/14/n9911raha.htm

Sotkeeko Vattenfall Keski-Suomen sähkökauppakuviot?

Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettusen ajama Jyväskylän Energian tämänkertainen häivyttämissuunnitelma sai mutkan matkaansa.
Jyväskylän Energian ja Fortum Oy:n yhteinen tarjous maakunnallisen energiayhtiön, Keski-Suomen Valo Oy:n ostamiseksi jäänee toiseksi, koska Ruotsin valtion omistama Vattenfall teki rutkasti paremman tarjouksen Keski-Suomen Valo Oy:stä. Vattenfallin tarjous on noin 1100 miljoonaa (1,1 miljardia), kun taas Jyväskylän Energian ja Fortumin yhteisen tarjouksen hinnaksi jää noin 860-935 miljoonaa osakemäärästä riippuen.

Vattenfallin tarjous näyttää selvemmältä ja yksinkertaisemmalta, josta myyjät tietävät ostajan. Jyväskylän energian ja Fortum Oy:n tarjous näyttää enemmän alkukuviolta, jossa Jyväskylän Energian mukanaolo on rahastuksenluonteista ja loppukuvio johtaisi Fortumin koko Keski-Suomen energian omistajaksi.

Kaupunginjohtaja Pekka Kettusen pelaaminen tuntuu aika oudolta näissä kuvioissa. Kyllä kai kaupungin omistaman Jyväskylän energian myynnistä pitäisi päättää jotenkin demokraattisesti niin, että päättäjät ja asukkaat tietäisivät erilaisten kuvioiden todelliset tarkoitusperät.

nettisanomat.com tiistaina 12.10.1999 pm

Lue myös:

Energiapeli: Jyväskylän Energia myynnissä.
Kettunen: "Tällä kertaa en epäonnistu." torstaina lokakuun 7. päivänä 1999

"taiteilua telineillä"

http://www.nettisanomat.com/1999/10/14/n9911raha.htm

http://www.nettisanomat.com/1999/10/14/n9911muualta.htm

Muut lehdet:
Diileri Ilta-Sanomissa tiistaina 12. lokakuuta 1999

"Merita luisui ruotsalaisille, siniristi haalistuu"

"Ruotsin elinkeinoministeri Björn Rosengren on iloinnut julkisesti siitä, että Merita-Nordbankenista tulee vihdoin ruotsalainen pankki. Niinpä niin."

"Pankki saa uuden holding-yhtiön, jonka pääkonttori ja kotipaikka ovat Tukholmassa. Samalla suomalaisten osakkeenomistajien osinkotulojen verotus kiristyy."

"Pelin henki on ollut selvä alusta alkaen. Yksi tahto, yksi kassa. Hans Dalborg on vienyt, Suomi-poika vikissyt. Kaavailtu laajentuminen Norjaan ja Tanskaan yhä liudentaa suomalaisväriä. Suomalaisille on varattu vain kiintiöpaikkoja. Helsingin Meritasta on tulossa tukholmalaisen pankin filiaali. Muutos on dramaattinen, kun muistaa vanhan SYP:n ja KOP:n"

Muut lehdet
Diileri Ilta-Sanomissa tiistaina 12. lokakuuta 1999

(Holding-yhtiö=omistusyhtiö, liudentaa=haalentaa, filiaali=sivukonttori
nettisanomat.com keskiviikkona lokakuun 13. päivänä 1999 pm )

Lue myös:

Pankkitukirahat valuvat Ruotsiin Säästöpankkien pikkominen uudessa valossa
Pilkkojan syntymäpäivähaastattelu.
Nettisanomat 99/8b maanantaina syyskuun 27. päivänä 1999

"taitelua telineillä"

http://www.nettisanomat.com/1999/10/14/n9911muualta.htm

http://www.nettisanomat.com/1999/10/14/n9911muualta.htm

Muut lehdet
Vesa Korpela Taloustaito-lehdessä keskiviikkona 13. lokakuuta 1999

MeritaNordbanken selkeyttää konsernirakennettaan
siten, että holding-yhtiön kotipaikka siirtyy Suomesta Ruotsiin.

Meritan osakkeenomistajille tämä tietää sitä, että osingoista menee jatkossa 29 prosenttia veroa (jos eduskunta nostaa veroprosentin 29:ään).
...
Osakkaiden luovutusvoitosta verotetaan myyjän kotimaassa.
...
Merita maksaa jatkossa 28 prosentin veron Ruotsiin. Pankki maksaa kuitenkin voitostaan veroa siltä osin, kuin voitto on saatu aikaan Suomessa, koska pankilla on edelleen Suomessa kiinteä toimipaikka.

Muut lehdet
Vesa Korpela Taloustaito-lehdessä keskiviikkona 13. lokakuuta 1999

Lue myös:

Pankkitukirahat valuvat Ruotsiin Säästöpankkien pikkominen uudessa valossa

Pilkkojan syntymäpäivähaastattelu.
Nettisanomat 99/8b maanantainasyyskuun 27. päivänä 1999

http://www.nettisanomat.com/1999/10/14/n9911muualta.htm

Arsenal:
"Tietohallintoon - pois lukien henkilöstökulut - on kulutettu 177 miljoonaa markkaa."

Muut lehdet:
Helsingin Sanomat sunnuntaina 10. lokakuuta 1999

Suuri tietopuhallus

"Viime kesäkuussa Arsenal putkahti uutisiin, kun sen yhtiökokous erotti toimitusjohtaja Seppo Sipolan sekä hallituksen puheenjohtajan Veli Korven ja varapuheenjohtajan Pekka Laajasen. Päätöksen teki valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimes."
...
"Potkuihin vaikuttivat myös omituisuudet Arsenalin tietohallinnossa. Arsenalin hallitus oli joulukuusssa 1998 hyväksynyt suunnitelman, jonka mukaan Arsenalin tietohallinta yhtiöitettäisiin. Perustettuun VES Virtual Enterprise Systems Oy:hyn tulivat omistajiksi tietohallintojohtaja Kalevi Hanttu sekä Arsenalin tiedonhallinnan kanssa yhteistyötä tehneet alihannkijayhtiöt Kaakontieto Oy ja Domax Oy."
...
"Omistaja, valtiovarainministeriö, kaatoi sopimuksen viime hetkellä, mutta omistusoikeus Arsenalin tietohallintoa varten kehitettyihin ohjelmiin - vaikkei tietenkään itse saataviin - jäi tiettävästi VES Oy:n osakkaille Kaakontiedolle ja Domaxille."

""Tämä oli harvinaisen läpinäkyväjuttu: vastoin Arsenalin eettisiä periaatteita henkilökunta ja alihankkijat tekivät yhtiön ja rupesivat tekemään bisnestä asiakasdatasta, jossa on tiedot miljardien arvoisista perittävistä", sanoo parlamentaarisesti kootun Arsenalin tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Kari Kantalainen."

""Arsenaaliin oli jo aiemmin rakennettu komeat tietojärjestelmät, mutta toinen asia on, oliko se tarpeen alasajettavassa yhtiössä", hän kyselee. Tietohallintoon - pois lukien henkilöstökulut - on kulutettu 177 miljoonaa markkaa."
...
"Sipolan jälkeen Arsenalin toimitusjohtajana on toiminut entinen toimitusjohtajan varamies Jorma Kuoppala, entinen turkulainen säästöpankkijohtaja."
...
Kuoppala ei osaa sanoa, miten tietohallintoon käytetyt rahat kulutettiin, mutta sanoo, että asiasta on selvitys tekeillä. Hänestä 177 miljoonaa ei tunnu isolta tietohallintakululta Arsenalin kokoisessa firmassa. Hän kertoo, että myös Arsenal ostaa edelleen osan tietohallintopalveluista VES:ltä. Hänestä mitään vahinkoa ei ole tapahtunut."

Muut lehdet:
Helsingin Sanomat sunnuntaina 10. lokakuuta 1999

Lue myös:

Arsenalin outoa kiinteistöjalostusta entisessä Säästöpankin talossa Jyväskylässä
Nettisanomat 99/0 torstaina heinäkuun 27. päivänä vuonna 1999

Oikaisu: "Suomen pankin" -> "Säästöpankin"- 19.09.2024.

http://www.nettisanomat.com/1999/10/14/n9911muualta.htm

Kuvat sarjasta

Moto Guzzi ja tyttö Jyväskylän
kesässä 1999

Kokoomusministerien vauhti tasapainossa:
Niinistö ei viihdy, Sasi kiihdyttää.

Sundqvist-juttu:
Mestariasianajaja Sundstöm kääntää oikeusprosessin päälaelleen.

Taloushistoriaa:
Kun Lindblom ja Koivisto olivat norjalaisessa boksissa ja kuinka he pääsivät sieltä pois.


Jyväskylä:
Vuorineuvos Muhonen sotkemassa Keski-Suomen Valon myyntiä tarjouskilpailun jälkeen!

Jutut ja artikkelit kirjroitti ja kuvat kuvasi Pertti Manninen kesällä ja syksyllä 1999 Jyväskylässä ja Helsingissä.

Kirjoita mielipiteesi suoraan lomakkeelle!

http://www.nettisanomat.com/1999/10/28/n9913polit.htm

Kokoomusministerien vauhti tasapainossa:

Niinistö hiljentää

Niinistö ei viihdy enää ministerinä.

Kun katseli Niinistön esiintymistä Ylen TV2:n Ajankohtaisessa kakkosessa tiistaina 26. lokakuuta 1999 klo 21 voi vain todeta, että Niinistö tarvitsee paikanvaihtoa.

Toimittajan ihan asialliset ja oleelliset kysymykset Suomen valtion Sampo-Leonia-fuusion Pohjolan kaappaushankkeesta saivat ministerin kiemurtelemaan ja hikoilemaan ja vaivoin pidättämään ärtymystään. Ministeri ei vastannut kaikkiin kysymyksiin, kiemurteli jonkinmoisen vastauksen osaan kysymyksistä ja yritti vielä hädissään tehdä vastakysymyksiä.

Toimittajan rautainen ammattitaito tässä tilanteessa tuli hienosti esiin. Hän ei jäänyt tässä tilanteessa jankuttamaan vastaamattomien kysymyksien vastaamattomuutta vaan pysyi rauhallisena ääntään myöten ja jatkoi asian eteenpäinviemistä.

Tämän nähtyään ei voi muuta toivoa kuin Niinistö pääsisi uusien haasteiden äärelle. Politiikassa hänellä ei ole tulevaisuutta: Hänkin on vain ihminen ja jos hän haluaa olla rehellinen itselleen paikanvaihto on syytä tehdä pian.

Eri alojen raakkeja Suomessa on tarpeeksi ja säälittäväksi tilanne käy, jos sen itse huomaa viimeiseksi. Tsemppiä, olet vielä nuori mies!

nettisanomat.com keskiviikkona lokakuun 27. päivänä 1999 pm

Kokoomusministerien vauhti tasapainossa:

Sasi kiihdyttää.

Ministeri Kimmo Sasi vauhdissa

1) Juuri kun Pääministeri Paavo Lipponen oli pyytänyt anteeksi ministeri Kimmo Sasin Saksan itsekkyyslausunnon liittokansleri Schröderiltä ja saanut tästä anteeksiannon

2) ministerin idearikkaus puhkesi uudestaan kukkaan: Koululaisten työaika olisi muutettava kolmeen jaksoon jotta matkailuelinkeino voisi toimia täydellä kapasiteetillä vuoden ympäri. Siitä vaan muuttamaan perheiden ja työelämän tapoja ja tarpeita.

Hassuinta koko esityksessä on kuitenkin unohtaa millainen maa Suomi on. Täällä on lämmintä ja valoisaa vain neljännes vuodesta ja se aika pitäisi kaikin keinoin pyhittää koululaisten ja heidän vanhempiensa vapaa-ajalle. Näin ollen kesälomaa pitäisi mieluummin pidentää kuin lyhentää.

Lisäksi on muistettava, että ei kaikilla mene niin hyvin, että useita kertoja vuodessa voisi käyttää tuhansia tai kymmeniä tuhansia markkoja matkustusvirkistykseen kotimaassa tai ulkomailla. Kaipa ministeri Sasi saa käsiinsä tilaston, josta ilmenisi montako prosenttia Suomen perheistä tekee ulkomaanmatkan vuosittain.

Suomen kesää ei saa lyhentää millään ministerin aivoissa sattuneella häiriöllä.

3) Ministeri Kimmo Sasin Leonia-selitykset eivät vakuuta: Jossain tv-ohjelmassa hän mainitsi lähes sanatarkasti: "Leonia-pankkia oli yritetty jo myydä kaksi vuotta ja nyt täytyi jotain tehdä epäluulojen hälventämiseksi." Kysyttäessä liiallisesta vakuutustoiminnan keskittymisestä, mikäli Pohjola pakotetaan mukaan fuusioon, hän vakuutti kilpailuviraston tutkivan asian ja päättävän fuusion lopullisesta toteutumisesta.

Onko olemassa riski, että koko fuusio-hanke kariutuu? Minkälaisia epäluuloja tämä sitten aiheuttaa Leonian kohtalosta? Ruotsalaiset Skandian osakkeenomistajat ainakin rahastivat ruhtinaallisen potin tässä epämääräisyydessä!

nettisanomat.com keskiviikkona lokakuun 27. päivänä 1999 pm

Jutut ja artikkelit kirjroitti ja kuvat kuvasi Pertti Manninen kesällä ja syksyllä 1999 Jyväskylässä ja Helsingissä.

http://www.nettisanomat.com/1999/10/28/n9913polit.htm

http://www.nettisanomat.com/1999/10/28/n9913syyte.htm

Sundqvist-juttu:

Mestariasianajaja Sundstöm kääntää oikeusprosessin päälaelleen.

"Syyttäjällä ei ole vähäisintäkään teoriaa, millä saisi syytteen pitämään".

Onko konsultti Ulf Sundqist jo nyt itseasiassa vapaa mies. Tähänkin tulokseen oikeusasteet voivat tulla, koska puolustus väittää koko oikeudenkäyntiä laittomaksi sillä perusteella, että asia on jo kertaallleen tutkittu aikaisemmin ja silloin on jätetty syyttämättä.

Länsimäisen oikeuskäytännön mukaan näin on ja saattaa olla, että tähän ratkaisuun lopulta päädytään. Näin ollen tämä viimeinen syyte velallisen eprehellisyydestä jätetään kokonaan tutkimatta ja koko juttu kuivuu Ulf Sundqvistin julkiseksi piinaamiseksi ja asianaja Zacharias Sundstömin asianajopalkkioiden maksamiseksi valtion varoista.

lue myös:

Sundqvist - ulosoton kauhu
Konsultti Ulf Sundqvist on syytteessä velallisen epärehellisyydestä

torstaina elokuun 12. päivänä vuonna 1999
Alho-Sundqvist II: Ministeri Tuomioja armahti ex-ministeri Suomisen pääministeri Lipposen ja ministeri Niinistön hymistessä taustalla

torstaina heinäkuun 27. päivänä vuonna 1999
Sundqvist-näytelmä loppui kesken!

Kirjoita mielipiteesi suoraan lomakkeelle!

http://www.nettisanomat.com/1999/10/28/n9913syyte.htm

http://www.nettisanomat.com/1999/10/28/n9913syyte.htm

Taloushistoriaa:

Kun Lindblom ja Koivisto olivat norjalaisessa boksissa ja kuinka he pääsivät sieltä pois.

Aluksi Ilta-Sanomien Diilerin määritelmä norjalaiselle boksille 26.10.1999:

"Norjalainen boksi"

"Postipankin nokkelat kauppamiehet tekivät satojen ja satojen miljoonien optiokauppatappioita viitisen vuotta sitten New Yorkissa: Pikkukauppiaiden diilaukset johtivat myöhemmin pääjohtaja Seppo Lindblomin ja toimitusjohtaja Matti Niemen eroon."

http://www.nettisanomat.com/1999/10/28/n9913raha.htm

Vuorineuvos Muhonen sotkemassa Keski-Suomen Valon myyntiä tarjouskilpailun jälkeen!

Energian umpisolmu

Keski-Suomessa Keski-Suomen Valo Oy, iso maakunnallinen sähköyhtiö on myynnissä. Kunnille on tulossa jättipotti selvää rahaa.

Potin suuruus riippuu siitä, hyväksytäänkö Vattenfallin suurempi vai Fortumin ja Jyväskylän energian pienempi "keskisuomalainen tarjous", johon Vapo Oy:kin haluaa jotenkin osallistua. Siis vaiheessa, jossa tarjoukset on jo jätetty ja tarkasteltavina kunnissa ja joissa tarjouksissa Vapo Oy ei ole mitenkään mukana! Tälle mukaantulomainokselle Keskisuomalainen antaa auliisti yhden kokonaisen sivun keskiviikkona 27.10.1999.

Esimerkiksi 15 000 asukkaan suuruinen Laukaa saisi joko 40 tai 30 miljoonaa markkaa, jolla rahalla voisi maksaa velkoja ja rakentaa pyöräteitä vaikka jokaisen vähänkin ison tien viereen satoja kilometrejä.

Halvempi "keskisuomalainen" tarjous on senverran sekalainen kaikkea hyvää lupaava sotku, jota jäävit vuorineuvokset Marttinen ja Muhonen kilvan puolustelevat Keskisuomalaisen jättisuurissa kokosivun jutuissaan ja tällä kertaa kaupunginjohtaja Kettunen on viisaasti vaiti.

Keski-Suomen kuntien päättäjillä on visainen päätös tehtävänään ja tällä hetkellä näyttääkin siltä, että tarkoituksena on tehdä asiasta niin mutkikas, ettei kukaan saa siitä mitään tolkkua.

Keskisuomalainen-lehti tekee tässä parhaansa ja jakelee koko ajan "keskisuomalaisia" neuvoja sekä evästystä, että älkää nyt vielä päättääkö. Aikaa on. Voittehan te myöhemminkin myydä.

Kannattaa kuitenkin muistaa kuinka kävi Keskisuomalainen lehden itensä mukana olevassa Keski-Suomen Puhelin Oy:n keskisuomalaisena säilyttämisessä. Operaatio epäonnistui ja Helsingin Puhelin Oy kaappasi määräysvallan yhtiössä.

Lehden asiantuntevuus ja motiivit tässä isommassakin hankkeessa kannatta asettaa kriittiseen tutkisteluun.

"Pörssiyhtiö on koko ajan ja aina kaupan." Todellinen asiantuntija.

nettisanomat.com keskiviikkona lokakuun 27. päivänä 1999 pm

lue myös:
Sotkeeko Vattenfall Keski-Suomen sähkökuviot?

Energiapeli: Jyväskylän Energia myynnissä.
Kettunen: "Tällä kertaa en epäonnistu."

Kuvat sarjasta
Moto Guzzi ja tyttö Jyväskylänkesässä 1999

Jutut ja artikkelit kirjroitti ja kuvat kuvasi Pertti Manninen kesällä ja syksyllä 1999 Jyväskylässä ja Helsingissä.

http://www.nettisanomat.com/1999/10/28/n9913raha.htm

http://www.nettisanomat.com/1999/10/28/n9913raha.htm

http://www.nettisanomat.com/1999/11/04/n9914etusivu.htm#alku

Helsingin Sanomat, Yle ja MTV3 vääristelevät mielipidekyselyiden tuloksia. Mikä on STT:n vastuu väärän tiedon levittämisessä?


Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999
torstaina marraskuun 4. päivänä 1999

Presidenttimielipidekyselyt: jatkuva todellinen tilanne!

Leonia - Posti -Sampo - Pohjola:
Kokonaisuus kadoksissa

Antero Kekkonen -
läpinäkyvä hurskastelija

Posti ei saa ottaa muitakaan pankkipalveluja! Itsemurhasopimuksen tehneet Postin johtajat myös irtisanottavien listalle!

Sundqvist-juttu:
Halusiko Arsenal-Silta todellista ulosottoa?

Kirjoita mielipiteesi suoraan lomakkeelle!

http://www.nettisanomat.com/1999/11/04/n9914etusivu.htm

Finlandia
100 vuotta
4.11.1999

Aiemmat
jutut ja kuvat

Jutut ja artikkelit kirjroitti ja kuvat kuvasi Pertti Manninen syksyllä 1999 Laukaassa ja Jyväskylässä.

http://www.nettisanomat.com/1999/11/04/n9914leoniaposti.htm

Leonia - Posti -Sampo - Pohjola:
Kokonaisuus kadoksissa

Kokonaisuus kadoksissa - silloin kun se on tarkoituksenmukaista.

Valtionvarainministeri Sauli Niinistö on kovasti perustellut Sampo-Leonia-Pohjola(?)-liittoa, että sillä tavalla saadaan Leoniasta paras hinta valtiolle eli veronmaksajille.

Sen jälkeen kun Leonian ja Postin välinen yhteistyösopimuksen oli ilmoitettu loppuvan liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen sanoi aamu-tv:ssä keskiviikkona 3. lokakuuta 1999 klo 7.20 loppuvan, että "minä puhun vain postipalvelujen osalta ja postin palvelut eivät heikkene, postitoimipaikkojen lukumäärä pysyy 1500:ssa".

Tässähän onkin koko homman ydin: Maan hallitus ei pysty tarkastelemaan jotain asiaa kokonaisuutena ja sitten eri ministerit selittelevät kokonaisuutta vain oman tehtäväkenttänsä osalta.

Lopputulos on kuitenkin se, että Suomen maaseudun asukkaiden palvelut heikkenevät ja näiden selittelyjen jälkeen 1700 työntekijää Postista jää näillä näkyvin työttömiksi ja ei kai Leonia-Sampo-fuusiokaan lisää työpaikkoja.

Nettisanomat keskiviikkona marraskuun 3. päivänä 1999 pm

Kirjoita mielipiteesi suoraan lomakkeelle!

http://www.nettisanomat.com/1999/11/04/n9914leoniaposti.htm

http://www.nettisanomat.com/1999/11/04/n9914leoniaposti.htm

Antero Kekkonen - läpinäkyvä hurskastelija:

"En ole ollut mukana neuvotteluissa."

Suomen Postin hallintoneuvoston puheenjohtaja kansanedustaja Antero Kekkonen (sd) uhkasi muutama viikko sitten erota edellisestä tehtävästään, kun Sampo ja Leonia runnottiin yhteen joku viikko sitten. " - Se oli hätähuuto postilaisten puolesta, Kekkonen sanoi päätettyään olla eroamatta. Kekkosella ei ole hätähuutonsa lisäksi muuta tarjottavaa postilaisille, joiden työpaikat ovat nyt uhattuina. Kekkonen korostaa kuitenkin, että hän ei ole ollut mukana neuvotteluissa .
- Tämä on virkamiesten neuvottelema ratkaisu."

(Ilta-Sanomat keskiviikkona 3. marraskuuta 1999).

http://www.nettisanomat.com/1999/11/04/n9914leoniaposti.htm

http://www.nettisanomat.com/1999/11/04/n9914leoniaposti.htm

Posti ei saa ottaa muitakaan pankkipalveluja!
Itsemurhasopimuksen tehneet Postin johtajat myös irtisanottavien listalle!

Tarkoituksenmukaisuuden huippuilmentymä on myös se, että "Postin uusiin palveluihin tuskin kuitenkaan kuuluvat jonkun muun pankkiryhmän palvelut. Sen on Leonia varmistanut neuvotteluissaan."

Postin ja Leonian sopimuksen mukaan Posti ei saa ottaa konttoriinsa muiden pankkiryhmien tuotteita välittömästi vuodenvaihteen 2000-2001 jälkeen." (Ilta-Sanomat keskiviikkona 3. marraskuuta 1999).

Tällaisen itsemurhasopimuksen tehneet Postin johtajat tulisi erottaa välittömästi, vaikka tietenkin varmaankin he ovat olleet vain pelinappuloita suuremmassa omaisuudenjakopelissä, jota he palkkajohtajina ovat joutuneet toteuttamaan!

Nettisanomat keskiviikkona marraskuun 3. päivänä 1999 pm

http://www.nettisanomat.com/1999/11/04/n9914leoniaposti.htm

http://www.nettisanomat.com/1999/11/04/n9914syytteet.htm

Sundqvist-juttu:
Halusiko Arsenal-Silta todellista ulosottoa?

Entisen STS:n pääjohtaja Ulf Sundqvistin oikeudenkäynti näyttää jälleen kerran mihin hyvä asianajaja pystyy.

Zacharias Sundström kyseenalaisti laatimallaan taktiikallaan koko Arsenal-Sillan ulosottohalut. Hänen mukaansa Arsenal-Sillan toimitusjohtaja Jarmo Matinlassi vain teetti ulosottoselvityksiä mutta ei pyytänyt ulosottoviranomaisia ryhtymään perintään.

Jos oikeus toteaa Sundströmin väitteen oikeaksi, Sundqvist ei ole voinut olla epärehellinen velallinen ja kaikki luotollisella sekkitilillä kikkailu on ollut epäolennaista.

Tämän jälkeen joutuvatkin Jarmo Matinlassi, Sundqvistin entinen alainen STS-pankissa, ja monet Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin toimihenkilöt, etupäässä entiset säästöpankkijohtajat, tilille todellisen perintätahdon puutteesta. Arsenalin toimitusjohtaja Sipolahan on jo saanut potkut.

Kysymys kuuluu: Jätettiinkö yleisesti lainvoimaiset maksumääräykset hoitamatta?

Tunkio haisee jo niin pahasti, että tuntuisi mahdottomalta jättää se pöyhimättä. Ihmeiden aika ei kuitenkaan ole ohi. Monet haluaisivat jo lopettaa koko jutun.

Nettisanomat torstaina marraskuun 4. päivänä 1999 pm

Lue myös:

Sundqvist-juttu: Mestariasianajaja Sundstöm kääntää oikeusprosessin päälaelleen.

Sundqvist - ulosoton kauhu Konsultti Ulf Sundqvist on syytteessä velallisen epärehellisyydestä

torstaina elokuun 12. päivänä vuonna 1999
Alho-Sundqvist II: Ministeri Tuomioja armahti ex-ministeri Suomisen pääministeri Lipposen ja ministeri Niinistön hymistessä taustalla

torstaina heinäkuun 27. päivänä vuonna 1999
Sundqvist-näytelmä loppui kesken!

Kirjoita mielipiteesi suoraan lomakkeelle!

Jutut ja artikkelit kirjroitti ja kuvat kuvasi Pertti Manninen syksyllä 1999 Laukaassa ja Jyväskylässä.

http://www.nettisanomat.com/1999/11/04/n9914syytteet.htm

http://www.nettisanomat.com/1999/11/04/n9914etusivu.htm

Viikon kuva

ARSENAL

"Epäilyksen varjo"



KELA

"Varjoja paratiisissa"



POSTI

"Varjoja"

ARSENAL

"Epäilyksen varjo"



KELA

"Varjoja paratiisissa"



POSTI

"Varjoja"

KESKI-SUOMEN VALO

KESKI-SUOMEN VALO

Jutut ja artikkelit kirjroitti ja kuvat kuvasi Pertti Manninen kesällä ja syksyllä 1999 Laukaassa ja Jyväskylässä.

Miten meni viikonloppu? Me vain oltiin.

Englantilainen ei osaa sanoa näin, vaan: "We didn't do anything special."
(Emme tehneet mitään erikoista).
Helsingin Yliopiston professori Andrew Chesterman avoimessa yliopistossa Ylessä.

Kirjoita mielipiteesi suoraan lomakkeelle!

Arsenalin tietohallinto:
Puhallettiinko sittenkin vain rahat?
"177 miljoonassa on 100 prosenttia liikaa 5 prosentin tarkkuudella."

Viime kerralla:

Kierros umpeutuu: Rautakirja sai vihdoinkin VeikkausRasti- myymälät haltuunsa. Pentti Sainio Hjallis-kirjassaan:

Veikkaus Oy:lle miljoonatappiot Matti Ahteen myyntiseikkailuista

http://www.nettisanomat.com/1999/11/11/n9915arsenal.htm

"Epäilyksen varjo"

Arsenalin tietohallinto: Puhallettiinko sittenkin vain rahat?
"177 miljoonassa on 100 prosenttia liikaa 5 prosentin tarkkuudella."

Nettisanomat kirjoitti asiasta kiinnittäen huomion artikkelin yhteen esille tuomaan seikkaan: tietohallinnon tolkuttoman suuriin kustannuksiin: sataanseitsemäänkymmeneenseitsemään (177:ään) miljoonaan, mikä luku ei sisällä edes henkilöstökuluja! Summa on niin suuri, että siinä on viiden prosentin tarkkuudella sanottuna ainakin 100 prosenttia liikaa!

Kysymyksessähän on suhteellisen yksinkertainen taloushallintaohjelmisto tai ainakin Arsenalille olisi riittänyt sellainen. Tottakai, jos mitään valvontaa ei ole ja maksajan pussinpohjaa ei ole olemassakaan, niin kiusaus tarpeettomien ohjelmistojen tekemiseen ja tarpeettomaan laskuttamiseen on ollut suuri.

Olihan tietohallinto vain pieni osa koko Arsenalin toiminnan valvomattomuudesta ja kaikista esille tulleista ja varsinkin esille tulemattomista kähminnöistä.Pienenä esimerkkinä voisi mainita Jyväskylässä tehdyn Ison kerrostalon oudon "saneerauksen". Arsenalin outoa kiinteistöjalostusta entisessä Säästöpankin talossa Nettisanomat torstaina heinäkuun 27. päivänä vuonna 1999
Oikaisu: "Suomwn pankin" -> "Säästöpankin" (25.9.2024).

Edellä mainittu Helsingin Sanomien artikkeli on saanut vastineen, vastineenvastineen ja vastineenvastineenvastineen, jotka Helsingin Sanomat on julkaissut yhdellä kertaa otsikkonaan: "Arsenalin tietohallinnon yhtiöittäminen" lauantaina 6. marraskuuta 1999 Talous&Työ- palstalla "Päätoimittajalle"-otsikon alla ja piilottanut vastineen jne. "Nimityksiä"-sivun alaosaan. Ennen vastineita kannattaa lukea: "Roskapankin viimeinen rutistus" Tietohallintoa koskeva osa: Nettisanomat: Arsenal tietopuhallettiin.

Vastine:

"HELSINGIN SANOMISSA julkaistiin 10. lokakuuta 1999 kirjoitus, jossa käsiteltiin muun muassa Arsenalin tietohallinnon yhtiöittämistä. Kirjoituksessa mainittiin, että "Perustettuun VES Virtual Enterpise Systems Oy:hyn tulivat omistajiksi Tietohallintajohtaja Kalevi Hanttu sekä Arsenalin tiedonhallinnon kanssa yhteistyötä tehneet alihankintayhtiö Kaakontieto Oy ja Domax Oy". VES Virtual Enterprise Systems Oy:n (VES) omistus jakautuu 15 omistajan kesken. Kalevi Hantun omistusosuus VES:ssä omistamansa yhtiön kautta on 15 prosenttia ja Domax Oy:n osuus 10 prosenttia. Kaakontieto Oy ei omista yhtään VES:n osaketta. Kirjoituksessa todetaan, että Arsenalin käyttämien ohjelmien omistusoikeus jäi VES:n osakkaille, Kaakontiedolle ja Domaxille. Ohjelmilla lienee tarkoitettu Arsenalin tietojärjestelmää kokonaisuutena, jonka runkona on asiakashallinta-, luottohallinta-, perintähallinta- ja kiinteistönhallintajärjestelmä, joka rakentuu kymmenistä erillisistä ohjelmistoista, jotka on toimittanut noin 30 eri toimittajaa. Arsenalin tietojärjestelmä ja siihen liittyvä sopimushallinto on tarkistettu kolmen tilintarkastusyhteisön sekä kahden asianajotoimiston toimesta. Tarkistuksissa ei ole löytynyt huomautettavaa tietohallinnon sopimusten osalta.

KIRJOITUKSESSA Arsenalin tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Kari Kantalainen lausuu seuraavasti: "Tämä oli harvinaisen läpinäkyvä juttu: vastoin Arsenalin eettisiä periaatteita henkilökunta ja alihankkijat tekivät yhtiön ja rupesivat tekemään bisnestä asiakasdatasta, jossa on tiedot miljardien arvoisista perittävistä." Lauseessa viitattu asiakasdata on Arsenalin omaisuutta ja sitä koskee pankkisalaisuus. Se ei ole myytävissä, eikä asiakasdatalla sen enempää Arsenalin henkilökunta kuin toimittajatkaan voi tehdä bisnestä. Artikkelin tietohallintaa koskeva kappale on otsikoitu nimikkeellä "Suuri tietopuhallus?". Sanalla puhallus tarkoitetaan lähinnä anastamista/varastamista. Kun tämän otsakkeen alle on vielä kirjattu kansanedustaja Kantalaisen seuraava lausuma: " Voi kysyä, oliko tässä alun perin jokin muu suunnitelma kuin alasajo", jää artikkelista lukijalle selkeästi käsitys, että Arsenalista olisi yritetty "puhaltaa" jotain, mikä nimenomaisesti olisi ollut sen 177 miljoonalla markalla rakennettu tietohallintabisnes ja "puhaltajia" olisivat olleet VES:n omistajat, joiksi artikkelissa on nimetty tietohallintajohtaja Kalevi Hanttu, sekä Kaakontieto ja Domax.

KOSKA Helsingin Sanomien lähde edellä todetulle "puhallusteorialle" on ollut kansanedustaja Kantalainen, valaisemme seuraavassa tietohallinnon yhtiöittämishankkeen taustoja. Arsenalin tietohallinnon yhtiöittämistä suunniteltiin syksyllä 1998 keskeisimpänä tavoitteena turvata Arsenalin alasajo tietohallinnon osalta. Asiassa edettiin niin pitkälle, että perustettiin edellä mainittu VES-niminen yhtiö, jonka osakkaiksi tuli 13 Arsenalin tietohallinnossa työskentelevää henkilöä sekä kaksi osakeyhtiötä. Arsenalin hallitus hyväksyi yhtiöittämistä koskevan suunnitelman ja VES:n kanssa tehdyn sopimuksen tietohallinnon palvelujen toimittamisesta 16.12.1998. Sopimuksen laati Arsenalin jakautumisen juridiikasta vastannut lakimies. VES:n tehtävänä alkuvaiheessa olisi ollut Arsenalin tietohallintopalveluiden toimittaminen ja Arsenalim alasajon varmistaminen sekä uuden kiinteistöyhtiön, Arsenalin Kiinteistöt Oy:n, tietohallinnon ylösajo. VES:n budjetissa toisen toimintavuoden osalta Arsenalin osuus olisi ollut vielä 80 prosenttia.

Pohdittaessa miksi VES piti perustaa, on vastaus yksinkertainen. Arsenalin toiminta ja sen palveluksessa olevien henkilöiden työ oli loppumassa. Eteensä katsovat ihmiset olivat hakeutumassa uusiin tehtäviin Arsenalin ulkopuolelle alalla, jossa vallitsi ja edelleen vallitsee huutava pula ammattitaitoisista työntekijöistä, minkä Arsenalin silloinen operatiivinen johto myös erittäin hyvin tiesi. Mikäli nämä henkilöresurssit eivät olisi olleet käytettävissä, olisi Arsenalin tietohallinnon kyky suoriutua sille asetetuista tehtävistä häiriintynyt merkittävästi tai käynyt kokonaan mahdottomaksi. Yhtiöittämisen historian osalta voidaan todeta myös, että vielä viime vuoden keväällä kansanedustaja Kantalainen saman artikkelin mukaan itse on Kauppalehdessä ehdottanut Arsenalin osien markkina-arvon määrittämistä siten, että johtoa pyydettäisiin tekemään osista MBO-tarjoukset, joita verrattaisiin ulkopuolisiin tarjouksiin. Kun kaiken edellä todetun perusteella kansanedustaja Kantalaisen olisi tullut ymmärtää, että mitään "puhalluksia" ei ole ollut käynnissä tai suunnitteilla, voidaan kysyä, mihin tarpeeseen tai mistä syystä "puhallusteoria" on luotu.

VIRTUAL ENTERPRISE SYSTEMS OY MATTI RASK, hallituksen puheenjohtaja
KALEVI HANTTU"

http://www.nettisanomat.com/1999/11/11/n9915kela.htm

KELA
"Varjoja paratiisissa"

Ohjelmasta kävi ilmi, että Kelan atk-laitehankinnat maksavat 300 miljoonaa vuodessa.

Eräästä levymuistihankinnasta kilpailuvirasto määräsi Kelalle 75 000 markan sakon, koska ICL:n tarjous oli esitelty väärin. Lisäksi kyseinen päätös oli salattu.

Kysyttäessä Kelan valtuuston puheenjohtajalta kansanedustaja Jorma Huuhtaselta, miksi ei ryhdytty vaatiman korvausta väärän päätöksen tehneiltä, hän vastasi: "Katsoimme ettei ollut syytä ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin, koska EU on tuonut uusia määräyksiä hankinnoista ja muuttanut suomalaista käytäntöä."

(sic!)

Nettisanomat torstaina 11. marraskuuta 1999 pm

KELA
"Varjoja paratiisissa"

Kirjoita mielipiteesi suoraan lomakkeelle!

Jutut ja artikkelit kirjroitti ja kuvat kuvasi Pertti Manninen kesällä ja syksyllä 1999 Laukaassa ja Jyväskylässä.

Miten meni viikonloppu? Me vain oltiin.

Englantilainen ei osaa sanoa näin, vaan: "We didn't do anything special."

(Emme tehneet mitään erikoista).
Helsingin Yliopiston professori Andrew Chesterman avoimessa yliopistossa Ylessä.

http://www.nettisanomat.com/1999/11/11/n9915kela.htm

http://www.nettisanomat.com/1999/11/11/n9915posti.htm

Posti:


Postin työntekijä keskustelussa, jossa etsittiin Postille uusia töitä:

"Asialla alkaa olla jo kiire. Kahden kuukauden perästä aletaan käydä jo YT-neuvotteluja." (irtisanomisneuvotteluja)

TV1 ma 8.11.99 klo 22.30

Posti:


Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen:

"Kun Leonian kanssa oltiin neuvotteluissa, ei tietenkään voinut käydä muiden kanssa neuvotteluja."

TV1 ma 8.11.99 klo 22.30

Posti:


SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kalliomäki:

"On tullut hyviä ehdotuksia päivittäin, tulevaisuuden suhteen olen optimistinen."

http://www.nettisanomat.com/1999/11/11/n9915keskisuomenvalo.htm

SALAINEN Laaja haastattelu!

Keski-Suomen Valo:
Salainen sopimus

vain viuhahti Jyväskylän kaupunginhallituksen kokouksessa!

Nettisanomat kiinnitti asiaan huomiota laillisuuden ja päätöksenteon avoimuuden kannalta jo aikaisemmin.

Lue!

Vuorineuvos Muhonen sotkemassa Keski-Suomen Valon myyntiä tarjouskilpailun jälkeen!

Sotkeeko Vattenfall Keski-Suomen sähkökuviot?

Energiapeli: Jyväskylän Energia myynnissä.
Kettunen: "Tällä kertaa en epäonnistu."

Keski-Suomen Valo:
"Hyväntahtoisuus" voimissaan?

Jyväskylän kaupungin päättäjien tekemän
salaisen sopimuksen
sisällöstä osa paljastui.

K-S Viikko 4.11.99 Viikon kommentit Herra Veli toveri:

"Hyväntahtoisuus" voimissaan?
Jyväskylän kaupungin päättäjien tekemän salaisen sopimuksen sisällöstä osa paljastui, kun vuorineuvos Muhosen haastattelussa Keskisuomalaisessa 27.10.1999 selvisi, että
jos Fortum saa Keski-Suomen Valon omistukseensa liitetään Jyväskylän Energiatuotanto OY:öön - josta jyväskyläläiset omistavat 40 prosenttia - kaksi Fortumin turvevoimalaitosta.

Eli siihen liitettäisiin Suomen ainoa turvetta käyttävä lauhdevoimalaitos, joka seisoo käyttämättömänä Vapon soiden keskellä Haapavedellä ja on osoittautunut yhdeksi IVO:n virheinvestoinniksi.

Samalla lailla Fortum luopuisi Joensuun turvevoimalaitoksesta, joka olisi lähivuosina modernisoitava. Voimalaitos on jäämässä myös lauhdevoimalaitokseksi, jos Joensuun Energia ja Espoon Sähkö toteuttaa oman voimalaitoksen rakentamisen kaupunkiin.

Oleellista on, että lauhdevoimalaitoksessa vain 40 prosenttia turpeen sisältämästä energiasta muuttuu sähköksi ja loppuosa menee läheisen vesistön lämmittämiseen. Vastaavasti Rauhalahden voimalaitoksessa päästään sähköntuotannossa lähes 90 prosentin hyötysuhteeseen, koska syntyvä lämpö hyödynnetään kaukolämmityksessä.

Herra Veli Toveri pelkää, että tällä järjestelyllä jyväskyläläiset jäisivät Jyväskylän Energiatuotanto Oy:n kautta Fortumin virheinvestointien maksumieheksi.

Monet kysyvät nyt, että mihinkä vielä joudummekaan Fortumin "hyväntahoisuuden" kanssa?
...."

K-S Viikko 4.11.99 Viikon kommentit Herra Veli toveri

Keski-Suomen Valo:

Lue laaja haastattelu!

Jutut ja artikkelit kirjroitti ja kuvat kuvasi Pertti Manninen kesällä ja syksyllä 1999 Laukaassa ja Jyväskylässä.

Miten meni viikonloppu? Me vain oltiin.

Englantilainen ei osaa sanoa näin, vaan: "We didn't do anything special."

(Emme tehneet mitään erikoista).
Helsingin Yliopiston professori Andrew Chesterman avoimessa yliopistossa Ylessä.

http://www.nettisanomat.com/1999/11/11/n9915keskisuomenvalo.htm

http://www.nettisanomat.com/1999/11/11/n9915keskisuomenvalo.htm#keskisuomen

Keski-Suomen Valo:
Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Matti Ojala vakuuttaa:
"Salainen sopimus ei vaaranna
Jyväskylän Energian itsenäisyyttä."

Keski-Suomen viikko torstaina 4.11.1999 Viikko Nyt:

"Jyväskylän oma energiayhtiö ei ole vaarassa paikallisessa energiamyllerryksessä, vaikka joillakin ajatuksia yhtiön myynnistä saattaa olla, sanoo kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Matti Ojala.

Jyväskylän seudulla käy taas energiapuolella melkoinen kuhina. Keski-Suomen valon osakkeista on tarjouksia jättänyt myös Jyväskylän Energiatuotanto Oy, jonka osake-enemmistön omistaa Fortum.

Tätä tarjousta varten tarvittiin Fortumin ja kaupungin välinen salainen sopimus.
Kaupunginhallituksen käsittelyssä paperia vain vilautettiin hallituksen jäsenille.

- Tällä sopimuksella ei vaikuteta Jyväskylän Energian itsenäisyyteen millään tavalla ja jos sopimus toteutuu Jyväskylän Energian asema vahvistuu, vakuuttaa Jyväskylän kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Matti Ojala (sd).

Joillakin myyminen mielessä

Ojala valittelee, että häntä niin kuin virkamiehiäkin sitoo virkalainsäädännön määräykset vaitiolovelvollisuudesta.
- Paljon helpommalla pääsisi kun voisi avoimesti heti asioista kertoa, niin huhumyllyt eivät pääsisi liikkeelle. Ojala kuitenkin arvelee, että joillakin tahoilla saattaa olla edelleenkin ajatuksia jyväskylän energian myymisestä nyt tehdystä salaisesta sopimuksesta huolimatta. - aina silloin tällöin tulee sellaisia heittoja vastaan...

Ojala muistuttaa, että sosiaalidemokraatit pystyivät jo aikaisemmalla myyntikierroksella estämään kaupungin energiayhtiön myynnin.

- Meillä on edelleenkin voimassa yksimielinen kielteinen myyntipäätös. Ruotsalaisomisteinen Vattenfall on tarjonnut Keski-Suomen Valon osakkeista 100 miljoonaan markkaa korkeamman hinnan. Eräiden arvioiden mukaan todellinen hintaero saattaa olla jopa 200 miljoonaa markkaa.

Kuuma kysymys on , pitäisikö Keski-Suomen Valo myydä sille, joka tarjoaa selvästi korkeamman hinnan vai junailla kansainvälisillä energiamarkkinoilla kotikutoista ratkaisua, joka kuntalaisten ja veronmaksajien kannalta on selvästi kuntien ongelmiin vähemmän rahaa tuova ratkaisu?

Matti Ojala on varma, että jos kaupat syntyvät, tehty sopimus - vielä nyt salainen - takaa sen, että lopputulos ei ainakaan Jyväskylän kannalta välttämättä huonompi olisi.

Virkamiesvalta kasvanut

Matti Ojala on tyyytyväinen, että kaupungin sisäisessä budjettiväännössä pystyttiin virkamiesten esitykseen lisäämään määrärahoja työttömyyden tukemiseen ja sosiaali- ja terveyspalveluihin. Säynätsalon osavaltuuston aluemäärärahatkin tulivat budjettiin sosiaalidemokraattien paimentamisen ansiosta. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluihin lisäys oli 4,8 miljoonaa markkaa, jolla turvataan mm. Kyllön 10 lisäsairaansijaa, vahvistetaan kotisairaanhoitoa, vanhusten palveluja, vammaispalveluja ja päihdehuoltoa.salla tästä rahasta turvataan myös työpaikkoja. - Ei sekään summa ole riittävä, mutta merkittävä kuitenkin.

Ojala on sitä mieltä, että luottamusmiesten pitäisi pystyä vieläkin enemmän paneutumaan niin budjettiin kuin muihinkin asioihin. - Virkamiesvalta on ehdottomasti kasvanut ja kunnallisten päättäjien pitäisi ottaa sellainen valta mikä heille kuuluu. Ne eivät välttämättä ole ristiriidassa keskenään.

Paviljongin murheet
Viime päivinä on esillä ollut Jyväskylän Paviljongin heikentynyt taloudellinen tilanne ja johtajavaihdos. Tiedossa on mojova miljoonien suuruinen lisälasku kaupungille, jotta vaikeuksista selvittäisiin. Ojala sanoo, että jo hankkeesta päätettäessä sosiaalidemokraatit olivat sitä mieltä, että Paviljongin taloudelliset laskelmat ovat täysin epärealistisella pohjalla.

- Toiminta aloitettiin huhtikuussa ja jo kesäkuussa sain eteeni ensimmäisen arvion, jossa kerrottiin odotettavissa olevista vaikeuksista. Matti Ojala sanoo nyt, että kun talo on joka tapauksessa rakennettu pitää tehdä yhdessä töitä, että tilanteesta selvitään. - Asiasta pitää puhua vain oikeilla numeroilla. Nyt tarvitaan realistinen ohjelma, jolla päästään eteenpäin.

Norssin ala-asteen laajentamista Mäki-Matin perhepuistoon Matti Ojala ei kannata. - Ihmisille tulee helposti sellainen mielikuva, että asia olisi jo jossain päätetty, kun siitä on luettu lehdestä. Ehdottomasti, on mielestäni arvostettava alueen asukkaiden mielipidettä. Eihän Norssin ala-asteen paikka ole Mäki-Matin perhepuistoa särkemässä.".

VESA KARVINEN

Keski-Suomen viikko torstaina 4.11.1999 Viikko Nyt.

Ison kuvan kuvatekstissä:" Matti Ojala sanoo, että myönteisintä viime aikojen kehityksessä on se, että Jyväskylä ja Jyväskylän seutu on yksi maamme viidestä kasvukeskuksesta, joka pitkässä pelissä on ratkaiseva asia. - Jyväskylässä on kuitenkin 6700 työtöntä. Tässä vauhdissa on pidettävä huolta myös tavallisten ihmisten tarpeista."

Lue!

Vuorineuvos Muhonensotkemassa Keski-Suomen Valon myyntiä tarjouskilpailun jälkeen!

Sotkeeko Vattenfall Keski-Suomen sähkökuviot?

Energiapeli: Jyväskylän Energia myynnissä.

Kettunen: "Tällä kertaa en epäonnistu."

Keski-Suomen Valo

Lue myös:

Kaupunginjohtaja Kettunen - uupumaton ideanikkari

"Hyvinvointivaltion ihanteet - romuako?" Jyväskylän kaupunginjohtaja keksii hyviä otsikoita.

Jyväskylän kaupunki kiristämässä opiskelija-asumista? Opiskelija-asuntosäätiön maanvuokriin tulossa raju korotus?

Farssi 2. Laajavuoren rallirata.Jyväskylän tekninen lautakunta pyytää lääninoikeutta hylkäämään aiemmin tekemänsä päätöksensä!

Aletontti Samppa Lajuselle.
Karhunpalvelus nuorelle miehelle?

Jyväskylän kaupunki ryöstää rannat golf-yhdistykselle. Häikäilemätön kaava valmisteilla. Nettisanomat 99/8b

Jyväskylän kaupunkikuva köyhtymässä
Ennennäkemätön uuden rakentaminen ei säästä vanhaa! Nettisanomat 99/7b

"Eikö sitä öykkäriä saada millään kuriin?" Kaupunginjohtaja Pekka Kettunen vauhdissa! Nettisanomat 99/6

torstaina elokuun 26. päivänä vuonna 1999
Kaupunkibisnes ralli- ja hotellibisneksen pönkittäjänä
Rallirata - tekohengitystä hetkeksi

Vauhkonen: "Laajavuoren rallirataa harkittava viileästi" torstaina elokuun 19. päivänä vuonna 1999

torstaina heinäkuun 27. päivänä vuonna 1999

Stiller: "Yksityistetään koko kaupunki"

Kettunen ralliradan takapiruna

Sippulanniemi aidataan golffareille

Arsenalin outoa kiinteistöjalostusta entisessä Säästöpankin talossa
Oikaisu: "Suomen pankin" -> "Säästöpankin". (25.09.2024)

Kierros umpeutuu: Rautakirja sai vihdoinkin VeikkausRasti- myymälät haltuunsa. Pentti Sainio Hjallis-kirjassaan:

Veikkaus Oy:lle miljoonatappiot Matti Ahteen myyntiseikkailuista.

http://www.nettisanomat.com/1999/11/11/n9915keskisuomenvalo.htm#keskisuomen

http://www.nettisanomat.com/1999/11/18/n9916etusivu.htm

Viikon kuvat

http://www.nettisanomat.com/1999/11/18/n9916etusivu.htm

VARJOJA

Lain yläpuolella?

Tapaukset formulakuljettaja Mika Salo ja Sampo Oy:n pääjohtaja Jouko K. Leskinen

VARJOJA

Pankinomistajien tuessa

Mauno Koivisto vai Esko Aho vai Ulf Sundqvist vai Pentti Kouri vai Per-Erik Lundh vai Jaakko Lassila vai vai vai ...

---

Näin naapureissa. Norjassa kriisissä olivat liikepankit.



Yhden totuuden julistus ei vakuuta.

---

Jutut ja artikkelit kirjroitti ja kuvat kuvasi Pertti Manninen kesällä ja syksyllä 1999 Laukaassa ja Jyväskylässä.

http://www.nettisanomat.com/1999/11/18/n9916etusivu.htm

http://www.nettisanomat.com/1999/11/18/n9916pankit2.htm

VARJOJA

Pankinomistajien tuessa

Mauno Koivisto vai Esko Aho vai Ulf Sundqvist vai Pentti Kouri vai Per-Erik Lundh vai Jaakko Lassila
vai vai vai ...

Paljonko tämä "iltalypsy" maksoi vielä lisää?

Nettisanomat.com 18. marraskuuta 1999 pm

vai vai vai ...

Mauno Koivisto vai Esko Aho vai Ulf Sundqvist vai Pentti Kouri vai Per-Erik Lundh vai Jaakko Lassila

Pankinomistajien tuessa

Mauno Koivisto, entinen Suomen tasavallan presidentti, entinen Suomen Pankin johtaja ja entinen Työväen Säästöpankin (myöhemmältä nimeltään STS-pankki) johtaja, entinen grynderirakentamisen konsultti, nykyisin eläkkeellä. Kirjoitti huomiota herättäneen artikkelin Keskisuomalaisessa: "Säästöpankit joutavat mennä" juuri ennen säästöpankkien lahtaamista.

Esko Aho, entinen Suomen pääministeri ja entinen Kannuksen kunnan elinkeinoasiamies, nykyinen presidenttiehdokas.

Ulf Sundqvist, Entinen ministeri ja entinen STS-pankin pääjohtaja, nykyinen konsultti, ollut syytteessä kavalluksesta, joka viime kesähelteellä hylättiin ja josta valtakunnan syyttäjä Jukka Rappe ei valittanut hovioikeuteen. Syyte velallisen epärehellisyydestä on tällä hetkellä hovioikeuden ratkaistavana.

Pentti Kouri, sijoittaja ja liikemies. Tunnettujen Kouri-kauppojen rahoja katosi 120 miljoonaa Cayman-saarille ja sille tielle ne jäivät. Rahoista osallisiksi päässeiksi on mainittu jopa arvostettuja pääjohtajia! Nykyisin bisnekset ilmeisesti vaatimattomampia, mutta Kouri tullaan aina muistamaan hankkimastaan Kouri-kokoelmastaan, ainutlaatuisesta nykytaiteen kokoelmastaan, joka ajautui Suomen valtiolle ja joka nyt on esillä "hävyttömästi" ilman Kourin nimeä!

Per-Erik Lundh, Metalliliiton puheenjohtaja ja entinen miljarditappion tuottaneen ammattiliittojen Osuuspankki Yhteistuen hallintoneuvoston puheenjohtaja, joka irtautui tehtävästään juuri sopivasti ennen romahdusta, dollarien maahantuoja.

Jaakko Lassila, entinen Kansallis-Osake- Pankin pääjohtaja, entinen Pohjolan pääjohtaja, tuli kuuluisaksi "Tosi on"-lauseestaan, sekaantui Kouri kauppoihin ja lähti eläkkeelle ennen lopullista romahdusta.

Jutut ja artikkelit kirjroitti ja kuvat kuvasi Pertti Manninen kesällä ja syksyllä 1999 Laukaassa ja Jyväskylässä.

Viikon kuvakertomus: "Reilu peli"

http://www.nettisanomat.com/1999/11/18/n9916pankit2.htm

http://www.nettisanomat.com/1999/11/18/n9916pankit2.htm

VARJOJA

Tahallinen hämäys keskustelussa 1:

Pankkituki ei ollut pankkien tukea vaan pankkien omistajien tukea!

Tahallinen hämäys keskustelussa 2:

Voutilainen huonojen asiakkaiden puhe oli tarkoin ajoitettu juoni: Ruvettiin keskustelemaan lillukanvarsista!

Tähän lankaan menivät liian monet, ministeriä myöten!

"Pankkituki"-keskustelu eduskunnassa Helsingin Sanomien mukaan (Jaakko Hautamäki ja Jouni Mölsä). Helsingin Sanomat, torstaina 18 marraskuuta 1999.

Ei voi olla sattuma, tai sitten voi, että valtakunnan päälehti uutisoi eduskunnassa käytyä keskustelua sisäsivuillaan otsikoiden juttunsa isoin kirjaimin:

Eduskunta tyrmäsi pankkitukikeskustelussa Voutilaisen puheet "uudesta pankkituesta"

ja hiukan pienemmällä.

Siimes: Pankit ilmeisesti tottuneet saamaan tukea tavalla tai toisella.

Juttu alkaa Voutilaisen puheiden tyrmäämisselostuksella Sitten on asiaa:

"Hallituksen pankkitukiselonteon käsittelyn yhteydessä korostettiin sitä, että pankkikriisissä on ollut rahan lisäksi kyse suuresta inhimillisestä onnettomuudesta. Sekä vasemmistoliiton, kristillisten että pienryhmien ryhmäpuheissa ehdotettiin talouskriisin takia velkaantuneiden jonkinlaista armahdusta."

"Ehdotus ei saanut tukea suurista ryhmistä." .
"(Siimes) torjui selkeästi ehdotukset pankkikriisin jälkeisten velkojen yleisestä armahtamisesta."

"Sdp:n Leena Luhtanen nimesi pankkikriisin aikaan pääministerinä olleen keskustan Esko Ahon "pankkituen varsinaiseksi pääarkkitehdiksi"."

Sitten Luhtanenkin sortuu lillukanvarsiin, niin kuin myös keskustan Mari Kiviniemi, joka kuitenkin
"nimesi kriisin säästöpankkikriisiksi ja koko kansantalouden poikkeustilaksi."

Sitten Kari Kantalainen (kok) jatkoi lillukanvarsilinjalla kunnes jatkoi:
".yleiseen velallisten armahdukseen ei voida mennä."

Sitten Kari Uotila (vas) vaati yksityisille yrityksille, siis pankeille palveluvelvoitetta! Lopulta hänkin vaati:
"pankkikriisin vuoksi vaikeuksiin joutuneiden velallisten omista lähtökohdista tapahtuvan sovittelun lisäämistä."
""Ennen perintäkannan siirtoa uudelle perintätaholle tulee mahdollisimman monelle perittävälle antaa mahdollisuus sovintoratkaisun tekemiseen"."

Sitten Vihreiden Erkki Pulliainen
"kepitti hallituksen selontekoa siitä, että siinä käsitellään pankkikriisiin liittyvää lähihistoriaa "niukasti ja silkkihansikkain"."
"Pulliainen nimesi 1990 pääministerinä olleen Harri Holkerin (kok) "kasinopelikauden ruhtinaaksi" ja Holkerin hallituksen kauden "tyhmyyden aikakaudeksi".

Presidentin nimi oli Mauno Koivisto, joka teki Holkerista tarpeeksi heikon pääministerin turvatakseen itselleen jatkokauden. Siinä juonittelua pahimmillaan! (nettisanomat).

"Pulliainen esitti erillisen komitean perustamista käsittelemään ylivelkaantuneiden ongelmia. Sen puoleen voisivat määräajan puitteissa kääntyä kaikki ne, jotka "katsovat tulleensa väärinkohdelluiksi perusteltavissa olevalla tavalla"."

Taidatkos sen ihanammin sanoa! (nettisanomat).

Ruotsalaisten ryhmäpuheenvuoron pitänyt Ola Rosendahl puuttui lillukanvarsien lisäksi myös takaajan asemaan:
""Pankkikriisin aikana takaaja ei aina ollut tietoinen velvoitteistaan."

Itseasiassa pankit huijasivat ihmisten nimiä papereihin kertomatta esimerkiksi mitä yleispanttaus tarkoittaa! (nettisanomat)

Kristillisen liiton Sakari Smeds:
"Pankkikriisin murjomille pitää antaa uudestaan yrittämisen mahdollisuus". "Velkavankeuteen ja unohdukseen tuomitut tarvitsevat yleistä ja yhtäläistä akordia, velka-armahdusta, laajaa sopimisen ja sovittelun henkeä".

Perusssuomalaisten Raimo Vistbacka totesi, että: "pankkituki olisi pitänyt kierrättää velallisten kautta"."

Remonttiryhmän Risto Kuisma arvioi, että "pankkituella ostettiin hiljaisuus ja estettiin kriisin syiden avoin selvittäminen."

"Pankkituki"-keskustelu eduskunnassa Helsingin Sanomien mukaan (Jaakko Hautamäki ja Jouni Mölsä). Helsingin Sanomat, torstaina 18 marraskuuta 1999.



Nettisanomat.com 18. marraskuuta 1999 pm

Lue myös!

Taloushistoriaa:
Kun Lindblom ja Koivisto olivat norjalaisessa boksissa ja kuinka he pääsivät sieltä pois.
torstaina lokakuun 28. päivänä 1999.

Aho - anteeksiantamaton amatööri? Presidenttiehdokas Esko Aho hoiti pääministerikaudellaan pankkien omistajien edut, ei asiakkaiden.
torstaina lokakuun 14. päivänä 1999.

Merita luisui ruotsalaisille, siniristi haalistuu.

MeritaNordbanken selkeyttää konserni-rakennettaan.

torstaina lokakuun 14. päivänä 1999.

Pankkitukirahat valuvat Ruotsiin Säästöpankkien pikkominen uudessa valossa

Pilkkojan syntymäpäivähaastattelu.

maanantaina syyskuun 27. päivänä 1999.

"Köyhät opiskelijat, painukaa helvettiin! Ette maksa tarpeeksi pankinomistajien tukea!"
torstaina elokuun 12. päivänä vuonna 1999

Kirjoita mielipiteesi suoraan lomakkeelle!

http://www.nettisanomat.com/1999/11/18/n9916pankit2.htm

http://www.nettisanomat.com/1999/11/18/n9916pankit2.htm

Kompastuuko Aho pankkisaliin?

Yhden totuuden julistus ei vakuuta.

Muut lehdet:

Ilta-Sanomat tiistaina 16. marraskuuta 1999.
Veikko Vaniala

"Esko Aho pankkikriisiin uponneista 50 miljardista:

Toista linjaa ei ollut.

Esko Ahon mielestä pankkikriisistä on kulunut liian lyhyt aika. Toimenpiteiden järkevyyttä ei voi vielä arvioida.

Pankkikriisin hoidon yksi pääarkkitehdeistä, entinen pääministeri, presidenttiehdokas Esko Aho (kesk) ei ota vastuuta valitusta linjasta yksin.

- Linja pankkikriisin hoidossa oli yhteinen. Eduskunta päätti yksimielisesti, että pankit pidetään pystyssä, Aho sanoo."

Ilta-Sanomat tiistaina 16. marraskuuta 1999.
Veikko Vaniala

Lue myös!

Aho - anteeksiantamaton amatööri?

Presidenttiehdokas Esko Aho hoiti pääministeri-
kaudellaan pankkien omistajien edut, ei asiakkaiden.

http://www.nettisanomat.com/1999/11/18/n9916pankit2.htm

http://www.nettisanomat.com/1999/11/18/n9916pankit2.htm

Ilta-Sanomat
tiistaina 16. marraskuuta 1999.

"Norjassa kriisissä olivat liikepankit.

Valtio otti ne
haltuunsa. Sijoittajat menettivät rahansa."

"Tausta
Näin naapureissa

Norjassa kriisissä olivat liikepankit. Valtio otti ne haltuunsa. Sijoittavat menettivät rahansa. Norjassa lasketaan, että valtio pääsee plussalle, kunhan myy lopun pankkiomistuksensa.
.
Ruotsissa valittiin periaatteessa samanlainen linja kuin Suomessa: jaettiin pankkitukea ja perustettiin kaksi omaisuudenhoitoyhtiötä.
.
Ruotsissa pankkikriisi oli Suomea enemmän kiinteistökriisi. Ruotsissa asia hoidettiin niin, että kiinteistöjen arvoa ei kirjattu alas, ja vältyttiin turhilta konkursseilta.

Ruotsissa ja Norjassa pankeille ei ajautunut valtavia kiinteistömassoja, niin kuin Suomessa, jossa on puhuttu massiivisesta omaisuuden uusjaosta.

. Pankkikriisin vaikutukset valtiolle arvioidaan Ruotsissa plusmiinus nollaksi, kun otetaan huomioon valtion pankkiomistukset.

Norjan ja Suomen tilanne poikkesi Suomesta sikäli, että meillä taloudellinen lama oli syvempi kuin naapureissa.

Naapurimaissa ei myöskään ollut yhtään niin kehnoon jamaan joutunutta pankkia kuin Skop Suomessa.

Ilta-Sanomat tiistaina 16. marraskuuta 1999.
Tausta

Lain yläpuolella?

Tapaukset formula-kuljettaja Mika Salo ja Sampo Oy:n pääjohtaja Jouko K. Leskinen.

http://www.nettisanomat.com/1999/11/18/n9916pankit2.htm

http://www.nettisanomat.com/1999/11/18/n9916pankit2.htm

Seppo Lindblom vääristelee omaa osuuttaan Postipankin sotkuissa.

Sairaseläkkeelle itsensä keplotellut ja valtion erityisessä suojeluksessa ollut Postipankin entinen pääjohtaja muistaa väärin, kun hän väittää oman osuutensa olleen vaatimaton Postipankin seikkailuissa edellisen pankkikriisin aikaan.

Kun Timo Harakka (Musta laatikko tiistaina 16. marraskuuta 1999) väitti Postipankin sekaantuneen niin sanottuihin Kouri-kauppoihin Lindblom totesi:
"Toimitus johtaja sai lähteä". Ei siis hän itse.

Kyllähän Lindblom itsekin sai lähteä vaikka hiukan myöhemmin kun pankin USA-tappiot kävivät sietämättömän suuriksi ja niihin liittyi iljettävä epäonnistunut salailu-operaatio, jonka vuoksi pääjohtaja olisi pitänyt erottaa paljon aikaisemmin.

Senaikainen mafia-presidentti esti suojattinsa häätämisen pääjohtajan paikalta.

Huseerattiinhan siinä toisten rahoilla ja kai siinä vaiheessa oli jo päätetty, että seikkailut pistetään kansan maksettaviksi!

http://www.nettisanomat.com/1999/11/18/n9916pankit2.htm

http://www.nettisanomat.com/1999/11/18/n9916pankit2.htm

Kaleva Torstai, 18.11.1999

"Liittoumaan houkuteltiin ja jopa painostettiin terveitä paikallispankkeja.

Ja sitten koko yhdistelmä tuomittiin elinkelvottomaksi."

Torstai, 18.11.1999 Kaleva

Pankkituki puheet jatkuvat

Timo Paakki

"Monissa muiden alojen yrityksissä ajatellaankin yleisesti, että asiakkaat tuottavat. Siksi heidän käyntejään kannattaa toivoa.

Monissa puheenvuoroissa katsottiin ministerin arvioimalla tavalla, että valtion oli välttämättä turvattava rahoitusjärjestelmän toimivuus pankkikriisin aikaan.

Aiheellisia ovat silti kysymykset, tehtiinkö kaikki oikein. Suomen taloudenhan piti 80-luvun lopulla olla pohjoismaiden vahvin.

Nyt meille väitetään, että pohjoismaissa vain Suomessa valtion tappioon, vieläpä erittäin rankkaan, päättynyt pankkikriisin hoito johtui meidän taloutemme heikkouksista.

Ruotsissa päästiin ainakin kuiville. Norjassa valtio on jo tähän mennessä voittanut. Ja lisää tuottoa on odotettavissa.

Siellä valtio otti tukensa vastikkeeksi sumeilematta omistusta pankeista.

Ikävimpiin tapahtumiin koko kriisin hoidossa kuuluivat Säästöpankki Suomen pilkkomiseen johtaneet tapahtumat.

Liittoumaan houkuteltiin ja jopa painostettiin terveitä paikallispankkeja. Ja sitten koko yhdistelmä tuomittiin elinkelvottomaksi.

Torstai, 18.11.1999 Kaleva
Timo Paakki

VARJOJA

Syytteet kaatuivat jälleen.

Ulf Sundqvist on kohta vapaa mies.

Käräjäoikeuden päätöksen perusteluja:
"Velkoja ei ole kiirehtinyt ulosoton täytäntöönpanoa ennen lainvoimaista ratkaisua."

Arsenal-Sillan Matinlassi syytettyjen penkille?

http://www.nettisanomat.com/1999/11/18/n9916pankit2.htm

http://www.nettisanomat.com/1999/11/18/n9916pankit2.htm

"Pankkimurros ollut myös kiehtovaa!"

Leonian johtajana Jyväskylässä toimiva Elmer Toivanen 50-vuotishaastattelussaan pankinjohtajana toimimista koskevassa osassa eduskunnan "pankkituki"- keskustelun viikolla.

Keskisuomalainen maanantaina 15. marraskuuta 1999, synttärien aattona.

"Ennen vanhaan saattoi pankkiin töihin pääsevä kiittää hyvää onneaan. Töitä uskottiin riittävän, sai olla sisätiloissa eikä palkkakaan ihan pelkkiiin minimeihin jäänyt. Kun pankkialaa katselee reilun kymmenen viime vuoden ajalta, työnteon onnesta voi jo olla toista mieltä.

- Pankki- ja rahoitusalan muutokset 1990-luvulla ovat olleet niin kovia, ettei vastaavaa ole ollut varmaan sataaan aikaisempaan vuoteen yhteensä, vertaa jyväskyläläinen pankinjohtaja Elmer Toivanen.

Kaikille murrokset ja myllerrykset eivät ole olleet pahasta. Toivasen mielestä oikeastaan vaikeampaa oli 1980-luvulla, kun pankkibisnes oli tiukan sääntelyn alla.
- Silloin ei ehkä päässyt toimimaan niin kuin olisi halunnut.

Kun rahamarkkinat sitten 80-luvun puolivälissä vapautuivat ja pystyttiin kilpailemaan, alkoi tuntua, että tässähän saattaa olla monenlaisia kuvioita vielä edessä, Toivanen muistelee.

- Niin hullulta kuin se tuntuukin, olen tykännyt, kun on vähän hankalampaa.

Murros on ollut kiehtovaa, on ollut mukava elää siinä mukana ja päästää vaikuttamaan, Toivanen miettii.

Toivasen mielestä ehdottomasti järisyttävimpiin kokemuksiin kuuluu säästöpankkien pilkkominen syksyllä 1993.

Hänen vastuullaan oli silloisessa Postipankin Jyväskylän konttorissa kaikki heille säästöpankista tulleet yritysasiakkaat.

- Historiallisesti se on yksittäisenä tapahtumana aika kova juttu. Menee varmaan kaksi tai kolme sukupolvea, ennen kuin niitä asioita voidaan kiihkottomasti tutkia, Toivanen uskoo.

- Yritysasiakaskannan tila oli esimerkiksi lähes käsittämätön. Meillä vastaanotetuista Säästöpankki Suomen yritysvastuista järjestämättömiä luottoja ja takauksia oli yli 90 prosenttia. Meillä itsellämme oli niitä pahimmillaan noin 20 prosenttia ja minusta sekin oli hurjan korkea määrä.

Elmer Toivanen työskentelee tällä hetkellä Leonian Keski-Suomen yrityskonttorissa, missä hänen asiakkaitaan ovat julkisyhteisöt.

Toivasen uraan on tällä vuosikymmenellä mahtunut myös kimurantteja käänteitä. Vuonna 1994 hän oli häviävänä osapuolena pankin ja asiakkaiden välisessä kiistassa, joka koski tontin omistussuhteita. Oikeusjutun jälkimainingit veivät miehen kahdeksi vuodeksi Helsinkiin pankin ns. keltaisen linjan projektin johtajaksi. Jyväskylään hän palasi vuonna 1996.

- Jutusta ei jäänyt mitään pysyvää traumaa, mutta olihan se kiusallista silloin. Oikeuslaitosta en halua kritisoida, mutta kyllä siihen prosessiin erikoisiakin piirteitä mahtui, Toivanen muistelee.
...
EIJA LEINONEN Keskisuomalainen maanantaina 15. marraskuuta 1999..

Jutut ja artikkelit kirjroitti ja kuvat kuvasi Pertti Manninen kesällä ja syksyllä 1999 Laukaassa ja Jyväskylässä.

Kirjoita mielipiteesi suoraan lomakkeelle!

http://www.nettisanomat.com/1999/11/18/n9916pankit2.htm

http://www.nettisanomat.com/1999/11/18/n9916pankit2.htm

Tieteellisen perustutkimuksen erityispiirre.

(Sara Heinämaa)

Presidentin nimi oli Mauno Koivisto, joka teki Holkerista tarpeeksi heikon pääministerin turvatakseen itselleen jatkokauden. Siinä juonittelua pahimmillaan!

Missä se on nyt? Sainion

Hjallis-kirja vaiettiin kuoliaaksi

torstaina lokakuun 14. päivänä 1999

http://www.nettisanomat.com/1999/11/18/n9916pankit2.htm

http://www.nettisanomat.com/1999/11/18/n9916yleiset.htm

VARJOJA

Sundqvist- juttu

Arsenal-Sillan Matinlassi syytettyjen penkille?

Käräjäoikeuden päätöksen perusteluja:
"Velkoja ei ole kiirehtinyt ulosoton täytäntöönpanoa ennen lainvoimaista ratkaisua."

Syytteet kaatuivat jälleen.

Ulf Sundqvist on kohta vapaa mies. Keskisuomalainen 13.11.1999 (Helsinki STT)."

Helsingin käräjäoikeus on hylännyt syytteet STS-pankin ex-pääjohtajaa Ulf Sundqvistia vastaan. Häntä syytettiin törkeästä velallisen epärehellisyydestä.

Sundqvistilla on ollut perusteltu usko velan sopimisesta velkojan eli omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Sillan kanssa, todetaan käräjäoikeuden perusteluissa.

Oikeuden perjantaisen päätöksen mukaan Sundqvist ei ole hävittänyt omaisuuttaan eikä ole omalla rahankäytöllään tahallaan toiminut velkojan vahingoksi. Näin ollen oikeus hylkäsi myös Arsenal-Sillan vahingonkorvaus-
vaatimukset.

Käräjäoikeuden mukaan Sundqvistilla on ollut ja on edelleen niin korkea tulotaso, että hän on pystynyt maksamaan velkansa. Täten hänen rahankäyttönsä ei ole heikentänyt hänen kykyään maksaa velkaansa Arsenal-Sillalle. Sundqvist jatkoi ulkoista elämäänsä ja rahankäyttöään samalla tavalla kuin ennen käräjäoikeuden vahingonkorvauspäätöstä.

Valtionsyyttäjä Pekka Koposen mielestä Sundqvistin olisi pitänyt alkaa varautua korvausvelan maksamisen ja supistaa rahankäyttöään. Tällöin velkaa ei ollut kuitenkaan vahvistettu lainvoimaiseksi ja toiseksi Sundqvistilla oli odotuksia velan sopimisesta.

Velkoja ei kiirehtinyt
Sundqvistin vahingonkorvausvelka Arsenal-Sillalle todettiin tammikuussa 1995. Tuomio toimitettiin ulosottoon, mutta omaisuutta ei ulosmitattu. Tällöin luotolliset tilit olivat suurimman aikaa miinuksella.

Helsingin hovioikeus piti käräjäoikeuden päätöksen voimassa. Tätä tuomiota ei toimitettu ulosottoon.

Päätöksen perusteluissa todetaan, että Sundqvist onkin voinut odottaa korkeimman oikeuden päätöstä ja olettaa, ettei velkoja ole kiirehtinyt ulosoton täytäntöönpanoa ennen lainvoimaista ratkaisua.

Velkoja oli turvannut asemaansa omaisuuden myymis- ja hukkaamiskiellolla. Sen sijaan elinkeinotuloa ei ulosmitattu.

Toisin kuin Sundqvist on väittänyt, velkojalla on käräjäoikeuden mielestä ollut todellinen perintätahto. Kuitenkin velkoja on ottanut huomioon, ettei kukaan yksityishenkilö pysty maksamaan käräjä- ja hovioikeuden määräämiä vahingonkorvaussummia.

Entisen STS-pankin johtokunnan kuudelle jäsenelle määrättiin 26 miljoonan markan korvaussumma korkoineen. Korkein oikeus antoi päätöksensä Sundqvistin vahingonkorvausjutussa heinäkuussa 1997.

Tämän jälkeen hän aloitti velkojan kanssa neuvottelut sopimuksesta ja maksoi sen edellyttämät 1,2 miljoonaa markkaa. Käräjäoikeus toteaa, että Sundqvistin henkilökohtainen velkavastuu on säilynyt muuttumattomana aina sopimukseen asti.

Oikeuden mielestä velkoja ei ole menettänyt saataviaan, vaan käräjäoikeuden mukaan kyseessä voisi korkeintaan olla maksun viivästyminen.

Syyttäjä valittanee
Valtionsyyttäjä Pekka Koponen pitää todennäköisenä, että hän valittaa Sundqvist-päätöksestä ja vie jutun Helsingin hovioikeuteen.

-Käräjäoikeuden päätöksessä mikään ei muuta syyttäjäpuolen näkemystä; olen samalla kannalla kuin aiemminkin, Koponen sanoo.

Koponen on eri mieltä käräjäoikeuden kanssa siitä, oliko Sundqvistin toiminta tahallista. Koposen mielestä Sundqvist piti tahallaan luotolliset tilinsä miinuksella niin, ettei velkojalle eli omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Sillalle riittänyt maksettavaa.Valtionsyyttäjän mielestä Sundqvistin toiminta myös loukkasi velkojan etua.

Käräjäoikeus perusteli vapauttavaa päätöstään muun muassa sillä, että Sundqvistilla oli perusteltu usko olettaa, että saamisista voidaan sopia velkojan kanssa.
-Olen tästäkin eri mieltä. Esitutkinnassa ei ole sanallakaan viitattu tällaiseen, ei edes Sundqvist itse ole sitä tehnyt, Koponen huomauttaa.

"Asiallinen päätös"
Ex-pankinjohtaja Ulf Sundqvist pitää Helsingin käräjäoikeuden perjantaista päätöstä tiukan asiallisena. Häntä vastaan nostettu syyte törkeästä velallisen epärehellisyydestä kaatui.

-Syyte osoittautui perättömäksi. Oikeus yhtyi meidän esittämiimme vastaväitteisiin ja todisteluun, Sundqvist sanoi järjestämässään tiedotustilaisuudessa. Sundqvistin mielestä häneen kohdistuneet toimet alkoivat poliittisista syistä kunnallisvaalien alla vuonna 1992.

-Suomessa pankkikriisin hoito on mennyt pitkäksi, koska lähdettiin oikeudenkäyntien tielle toisin kuin Ruotsissa ja Norjassa. Suomen ratkaisu ei ole ollut valtion kannalta tuottoisa eikä viisas, Sundqvist huomautti.

Sundqvistin toiveissa on nyt työrauha. Hän totesi aikovansa vastakin elättää itsensä ja perheensä. Hän myös huomautti, että jos hän ei olisi tehnyt koko aikaa töitä, hän ei olisi pystynyt maksamaan vahingonkorvausta Arsenal-Sillalle. Hän kuitenkin maksoi sopimuksen edellyttämän summan.

Sundqvistin asianajaja Zacharias Sundström totesi käräjäoikeuden ottaneen selkeästi kantaa siihen, että velan määrän on oltava määritelty. Sundqvist määrättiin yhdessä muiden STS-pankin johtoon kuuluvien kanssa maksamaan korvauksia. Sundströmin mielestä tarkkaa vahingonkorvaussummaa ei voitu määritellä, koska oikeuden päätöksistä oli valitettu ja prosessi kesken.

Keskisuomalainen 13.11.1999 (Helsinki STT).

Lue myös!

Sundqvist-juttu:

Halusiko Arsenal-Silta todellista ulosottoa?

Sundqvist-juttu:

Mestariasianajaja Sundstöm kääntää oikeusprosessin päälaelleen.

Sundqvist - ulosoton kauhu

Konsultti Ulf Sundqvist on syytteessä velallisen epärehellisyydestä.

torstaina elokuun 12. päivänä vuonna 1999

Alho-Sundqvist II: Ministeri Tuomioja armahti ex-ministeri Suomisen pääministeri Lipposen ja ministeri Niinistön hymistessä taustalla.

torstaina heinäkuun 27. päivänä vuonna 1999

Sundqvist-näytelmä loppui kesken!

Way Up-asiaa!

Kierros umpeutuu: Rautakirja sai vihdoinkin VeikkausRasti- myymälät haltuunsa. Pentti Sainio Hjallis-kirjassaan:

Veikkaus Oy:lle miljoonatappiot Matti Ahteen myynti-seikkailuista

torstaina marraskuun 4. päivänä 1999

Kirjoita mielipiteesi suoraan lomakkeelle!

Jutut ja artikkelit kirjroitti ja kuvat kuvasi Pertti Manninen kesällä ja syksyllä 1999 Laukaassa ja Jyväskylässä.

http://www.nettisanomat.com/1999/11/18/n9916yleiset.htm

http://www.nettisanomat.com/1999/11/18/n9916yleiset.htm

Lain yläpuolella?

Tapaukset:
formula-kuljettaja Mika Salo ja Sampo Oy:n pääjohtaja Jouko K. Leskinen.

Omituiset todistajat:
Jokeripomo Harry Harkimo ja Sampo Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jukka Härmälä.

Ajettuaan miltei liikenteenvalvojan päälle, joka ei armollisesti osannut hypätä tarpeeksi vikkelästi sivuun, maailmanmestari formulakuski Mika Salo väittää tapauksen olleen tapahtumaton ja "täyttä soopaa".

Todistajaksi hän nimeää vieressään istuneen kyyditettävän ja myöhemmin ylimääräiseksi todistajaksi ilmestyi

"Harry Harkimo, joka toteaa, että Mika Salo oli hänen kutsumanaan Areenalla, eikä tapauksessa ole mitään ongelmia.
Harkimon mielestä asian nousu esiin kuulunee suomalaisen kateuden piiriin. Hän ei povannut liikenteenvalvojan työsuhteesta eilen illalla järin pitkää."
Ilta-Sanomat tiistaina 16. marraskuuta 1999.

Ostettuaan Orionin osakkeita vähän ennen ylimääräistä osingonjakoa Sammon pääjohtaja Jouko K. Leskinen ilmoittaa kuulleensa ylimääräisestä osingonjaosta vasta hallintoneuvoston työvaliokunnan kokouksessa, siis vasta senjälkeen kun hän oli hankkinut arvokkaat osakkeensa.

Epäily mahdollisesta sisäpiiririkoksesta on Ratassa (Rahoitustarkastuksessa) selvitettävänä ja Rata on jättänyt asian keskusrikospoliisin tutkittavaksi.

Omituinen todistaja astui kuvaan: Sammon hallituksen puheenjohtaja Jukka Härmälä ilmoittaa julkisuudessa, että Orionin hallintoneuvostossa istuvalla Leskisellä on ollut vain "huono säkä"
ajoittaessaan oston niinkuin ajoitti!

"Huono säkä"-ilmaus
Diileriltä Ilta-Sanomaista tiistaina 16. marraskuuta 1999.

Nettisanomat torstaina 18. marraskuuta 1999 pm.

Viikon kuvakertomus: "Reilu peli"

Jutut ja artikkelit kirjroitti ja kuvat kuvasi Pertti Manninen kesällä ja syksyllä 1999 Laukaassa ja Jyväskylässä.

http://www.nettisanomat.com/1999/11/18/n9916yleiset.htm

http://www.nettisanomat.com/1999/11/25/n9917etusivu.htm

Voiko kolmosen ratikkaan kadottaa ystävän? Voiko?

http://www.nettisanomat.com/1999/11/25/n9917etusivu.htm

Syyttäjä valittaa
Sundqvist- päätöksestä

Eläke-Kansan johdolta vaaditaan
50:tä miljoonaa markkaa

Pohjolan pääjohtaja Iiro Viinanen
ei päästäisi poliitikkoja päättämään talouselämän asioista.

Helsingin Sanomat jätti tämän kohdan pois
haastatteluselostuksesta.

Viikon kuva:

Pankkikonttorin karu kohtalo:

Säästöpankki - Säästöpankki - KOP - Merita - TYHJÄ.

"Pankkikriisin syyt jätettiin tutkimatta"

(Antti-Pekka Pietilä 19.11.1999 Taloussanomissa)

Mitä STT kertoi "Suuresta pankkitukikeskustelusta"
ja mitä tästä poimittiin edelleen kerrottavaksi?

Jutut ja artikkelit kirjroitti ja kuvat kuvasi Pertti Manninen kesällä ja syksyllä 1999 Laukaassa ja Jyväskylässä.

http://www.nettisanomat.com/1999/11/25/n9917etusivu.htm

http://www.nettisanomat.com/1999/11/25/n9917etusivu.htm

http://www.nettisanomat.com/1999/11/25/n9917pankinomistajientuki.htm

Muut lehdet:

"Pankkikriisin syyt jätettiin tutkimatta"

Antti-Pekka Pietilä 19.11.1999 Taloussanomissa.

"Poliitikot ovat oppineet antamaan anteeksi. Itselleen.

Eduskunnassa käyty keskustelu pankkikriisistä ja pankkituesta oli ikävä osoitus poliitikkojen kyvyttömyydestä paneutua Suomen kansantalouden kalleimman yksittäisen tapahtuman syihin. Kyvyttömyyden päällimmäinen syy on selvä: poliitikot eivät halua paljastaa omia virheitään, koska virheiden lunnaat on peritty veronmaksajien taskusta.

Tunnetuista poliitikoista ja heidän toimistaan löytyy paljon enemmän pankkikriisin selitykseen kelpaavia vastauksia kuin pankkien kasinopeleistä. Ahneet kasinopelurit ja talouselämän edustajat ovat kuitenkin olleet sopivia pääsyyllisiä. Kasinopelin korostaminen on peittänyt poliitikkojen ja kansakunnan johtajien roolit.

Tämä arvio saa runsaasti tukea professorien Seppo Honkapohjan ja Erkki Koskelan lokakuussa julkaistusta tutkimuksesta Finlands Depression; A Tale of bad luck and bad policies. Tutkimus osoittaa, miten poliitikkojen, hallitusten ja Suomen Pankin huonosti suunnittelema talous- ja rahapolitiikka johti Suomen vaikeaan jamaan.

Pankkivalvonnasta vastuussa olleet viranomaiset ja poliitikot eivät huolehtineet edes siitä, että paikallispankkien vakavaraisuussäännökset olisivat seuranneet niiden riskien huimaa kasvuvauhtia. Tällä perusteella on hyvin ymmärrettävää, etteivät poliitikot halua nostaa pankkikriisin vastuunkantajiksi poliitikkoja.

Jos esimerkiksi Mauno Koiviston monet roolit Suomen Pankin pääjohtajana, valtiovarainministerinä, pääministerinä ja presidenttinä ruodittaisiin, parrasvaloihin olisi pakko ripustaa myös muita poliitikkoja.

Eduskuntakeskustelussa päädyttiinkin toteamaan, ettei pankkikriisiä voitu hoitaa toisin. Oli vain yksi vaihtoehto, jota silloinen pääministeri Esko Aho (kesk.) toteutti. Vaihtoehtoja kyllä tarjottiin Aholle ja silloiselle valtiovarainministeri Iiro Viinaselle (kok.). Ne eivät kuitenkaan kelvanneet.

Ruotsissa ja Norjassa valittiin vaihtoehtoinen tie auttaa pankit ja niiden asiakkaat ulos kriisistä. Tänään voidaan kiistatta havaita, että Suomessa valittu, yli 50 miljardia markkaa maksanut hoitotapa oli selvästi kalliimpi kuin ruotsalaiset ja norjalaiset keinot.

On perin ikävää, että Pankkiyhdistyksen puheenjohtajan Pertti Voutilaisen tuore lausunto tuottamattomista pankkiasiakkaista on onnistunut hautaamaan alleen todellisen ja tarpeellisen keskustelun pankkikriisistä ja sen syistä.

Vaikka poliitikot haluavat painaa pankkikriisin villaisella, jokainen suomalainen muistaa sen pitkään. Kriisin hintana on edelleenkin velka, josta jokainen suomalainen kantaa 10 000 markan henkilökohtaista osuutta."

"Pankkikriisin syyt jätettiin tutkimatta"

Antti-Pekka Pietilä 19.11.1999 Taloussanomissa.

Lue myös!


Tahallinen hämäys keskustelussa 1:

Tahallinen hämäys keskustelussa 2:


vääristelee omaa osuuttaan Postipankin sotkuissa.

Näin naapureissa. Norjassa kriisissä olivat liikepankit.


Yhden totuuden julistus ei vakuuta.



jotka ovat jääneet vaille vastausta.

Pankkimurros ollut myös kiehtovaa!

Leonian johtajana Jyväskylässä toimiva Elmer Toivanen 50-vuotishaastattelussaan eduskunnan "pankkituki"-keskustelun viikolla.

Ja myös!

Aho - anteeksi antamaton amatööri?

Presidenttiehdokas Esko Aho hoiti pääministerikaudellaan pankkien omistajien edut, ei asiakkaiden.

torstaina lokakuun 14. päivänä 1999.

Taloushistoriaa:

Kun Lindblom ja Koivisto olivat norjalaisessa boksissa ja kuinka he pääsivät sieltä pois.

torstaina lokakuun 28. päivänä 1999.

Merita luisui ruotsalaisille, siniristi haalistuu.

MeritaNordbanken selkeyttää konserni-rakennettaan.

torstaina lokakuun 14. päivänä 1999.

Pankkitukirahat valuvat Ruotsiin.

Säästöpankkien pikkominen uudessa valossa.

Pilkkojan syntymäpäivähaastattelu.

maanantaina syyskuun 27. päivänä 1999.


"Köyhät opiskelijat, painukaa helvettiin! Ette maksa tarpeeksi pankinomistajien tukea!"

torstaina elokuun 12. päivänä vuonna 1999.

http://www.nettisanomat.com/1999/11/25/n9917pankinomistajientuki.htm#stt

Mitä STT kertoi "Suuresta pankkituki-keskustelusta"

ja mitä tästä poimittiin edelleen kerrottavaksi?

Monissa puheenvuoroissa syytettiin pankkeja järkyttävästä ahneudesta ja todellisuuden tajun menettämisestä. SDP:n ryhmäpuhuja Leena Luhtanen muistutti pankkien parantaneen kannattavuuttaan mm. raa'alla henkilöstöpolitiikalla, karsimalla kuluja ja hankkimalla uusia tuottoja. Luhtasen mukaan vähittäispankkitoimintaa harjoittavan pankin on tarjottava palveluitaan kaikille.

Vähittäiskauppakaan ei voi rajata asiakkaitaan esimerkiksi siten, että se ilmoittaisi palvelevansa vain yli 1000 markalla ostavia henkilöitä. Luhtanen moitti hallituksen selontekoa siitä, ettei se kerro riittävästi pankkituen vastikkeellisuudesta. Lisäksi pankkituen eräänlaiselta loppuarviolta olisi odottanut laajaa koko kriisiä koskevaa yhteenvetoa. SDP:n ryhmä kiirehti tarpeellisia muutoksia pankki- ja vakuutusvalvontaan, jotta tarpeeton riskinotto voidaan vastaisuudessa torjua. Valvontaviranomaiset tulisi yhdistää samaan virastoon yhdessä ministeriössä.

Pankkien johdolta odotetaan nöyryyttä

Myös kokoomuksen Kari Kantalainen kaipasi pankkien johdolta edes lievää nöyryyttä veronmaksajien edessä. Puheet veromarkoin kustannettavista "kannattamattomien" asiakkaiden palveluista osoittavat hänen mukaansa irtautumista yhteiskunnan todellisuudesta. Kantalainen puolusti vireille pantuja vahingonkorvausoikeudenkäyntejä osana koko pankkikriisin hoitoa. Väärinkäytösten ja holtittomuuksien painamisella villaisella olisi entisestään vaikeutettu yhteiskunnalliseen ilmapiiriin katkeroittavasti. Vastaajat on tähän mennessä tuomittu maksamaan vahingonkorvauksia noin 84 miljoonaa markkaa ja oikeudenkäyntikuluja 10 miljoonaa. Kaiken kaikkiaan rahaa on onnistuttu saamaan sulkutalletuksien, ulosmittausten ja sovintosopimusten kautta yhteensä vain kymmenisen miljoonaa markkaa.

Palveluvelvoite pankeille lailla

Vasemmistoliiton Kari Uotila kuvasi Pankkiyhdistyksen puheenjohtajan Pertti Voutilaisen "vuohia ja lampaita" koskevaa lausuntoa vähävaraisia nöyryyttäväksi. Se on saanut monet esittämään vaatimuksia köyhien oman pankin perustamisesta. Uotila ei pitänyt tällaista hanketta tarkoituksenmukaisena. Hän esitti sen sijaan palveluvelvoitteen säätämistä pankeille lailla. Toimiluvan saamisen ja säilymisen ehtona ne tulisi pakottaa turvaamaan kattavat ja määrätyn tasoiset palvelut kaikille kansalaisille.

Myös RKP:n ryhmä torjui ajatuksen, että pankit voisivat sanoutua irti julkisesta vastuustaan siirtämällä kannattamattomat asiakkaat sosiaaliviranomaisille. Ola Rosendahl (r.) kiinnitti lisäksi huomiota perheisiin, jotka ovat yhä maksuvaikeuksissa kasinotalouden seurausten vuoksi.

Vihreiden Erkki Pulliainen teki ehdotuksen puolueettoman "oikeuskomission" perustamisesta. Se toimisi pankkikriisin yhteydessä ylivelkaantuneiden entisten säästöpankkien ja omaisuudenhoitoyhtiöiden asiakkaiden oikeusturvaelimenä. Tämän elimen puoleen voisivat määräajassa kääntyä kaikki ne, jotka katsovat tuleensa väärin kohdelluiksi perusteltavissa olevalla tavalla.

Pankkikriisin juuret Holkerin hallituksen talouspolitiikassa (11/17/99 20:17:11) HELSINKI, STT

Keskustan mielestä pankkituki oli välttämätön paha. Pankkikriisin juuret Holkerin hallituksen talouspolitiikassa
Keskusta vieritti keskiviikkona eduskunnassa käydyssä pankkitukikeskustelussa syytä pankkikriisistä 1980-luvun lopulla harjoitetulle talouspolitiikalle, jota johti Harri Holkerin (kok.) sinipunahallitus: vuonna 1991 toimintansa aloittanut Esko Ahon porvarihallitus joutui korjaamaan edeltäjänsä satoa.

-Pankkituki oli välttämätön paha, joka teki mahdolliseksi Suomen talouslamasta selviämisen. Ilman tukea pankkikriisin hinta olisi ollut vieläkin kovempi, keskustan ryhmäpuheenvuoron pitänyt kansanedustaja Mari Kiviniemi todisteli. Syntilistasta tuli pitkä Kiviniemi listasi Ahon edeltäjien syntejä: pääomamarkkinoiden vapauttamisen väärä ajoitus johti pahaan talouden ylikuumenemiseen. Löysä finanssipolitiikka ja huonosti kohdennettu veropolitiikka heikensivät tilannetta edelleen.

-Myös pankkien valvonta oli vapautuneiden rahamarkkinoiden oloissa täysin riittämätöntä. Pankkikriisi oli lähinnä säästöpankkikriisi, Kiviniemi muistutti. Suomen kansantalous ajautui kansainväliseen lamaan ylivelkaantuneena ja kilpailukykynsä menettäneenä, jolloin 90-luvun päättäjät saivat hoitaakseen lähes mahdottoman tehtävän, Kiviniemi totesi. Kriisistä kuitenkin suoriuduttiin jokseenkin kunnialla.

-Tehtyjen päätöksien suurissa linjoissa on toimittu oikein. Sen sijaan joissakin asioissa ja yksityiskohdissa olisi varmaankin voinut toimia toisin, Kiviniemi sanoi. Kiviniemi valitteli, ettei omaisuudenhoitoyhtiöiden perustamista saatu voimaan kiireellisenä: se, ettei hyviä ja huonoja pankkeja eroteltu ajoissa, maksoi miljardeja. Kiviniemi arvosteli myös pankkien luottamusmiesjohdon viemistä liian hanakasti korvausoikeudenkäynteihin. Kiviniemen mukaan pankkikriisistä tulisi tehdä vielä puolueeton kokonaisselvitys.

Moraali pääsi pettämään

Kristillisten mielestä pankkikriisi johtui moraalin katoamisesta taloudellisesta päätöksenteosta.

-Laajasti ymmärrettynä moraalikato oli keskeinen pankkikriisin syy. Työnteon, säästämisen ja ihmisen arvo devalvoitiin, pörssipelin ja helpon rahan tavoitteleminen revalvoitiin, kristillisten ryhmäpuheenvuoron pitänyt Sakari Smeds tulkitsi. Smedsin mukaan pankkikriisissä murjotuille kansalaisille tulee antaa uudestaan yrittämisen mahdollisuus.

-Velkavankeuteen ja unohdukseen tuomitut tarvitsevat yleistä ja yhtäläistä velka-armahdusta, Smeds julisti.

Velallisia ei pelastettu

Perussuomalaisten kansanedustaja Raimo Vistbacka muistutti ehdottaneensa vuonna 1992, että pankkituki pitäisi maksaa kierrättämällä rahat velallisten kautta. Näin olisi voitu pelastaa pankkien lisäksi suuri joukko yrityksiä, työpaikkoja, koteja ja perheitä normaaliin elämään.

-Katson edelleenkin olleeni oikeassa, kun nyt voimme havaita, että pankit on pelastettu jopa erittäin hyvin kannattaviksi kun taas kriisin alkuvaiheen velka-asiakkaat voivat useimmiten kaikkea muuta kuin hyvin, Vistbacka sanoi. Myös Vistbacka ehdottaa velka-armahdusta lähinnä Arsenalin perintälistoilla oleville pankkikriisin aikaisille pankkien velka-asiakkaille. Hän ehdottaa, että pankkikriisin aikaiset vastuut kuoletettaisiin 10 vuoden kuluttua niiden nostamispäivästä tai kun velallinen on maksanut vastuustaan vähintään alkuperäistä velkapääomaa vastaavan määrän korkoina tai lyhennyksinä.

Pankkituella ostettiin hiljaisuus Remonttiryhmän Risto Kuisma tulkitsi, että pankkituella haudattiin pankkikriisin syyt pankkisalaisuuden taakse: jos Säästöpankkien Keskusosakepankki olisi päästetty konkurssiin, pankin asiat olisivat tulleet julkisiksi.

-Veronmaksajien rahoilla ostettiin hiljaisuus, Kuisma epäili. Kuitenkaan rahat eivät ole auttaneet ihmisiä - päinvastoin pankit käsittelivät velallisia armoa antamatta, koska niillä oli kiire saada puuttuvat rahat pankkituesta, Kuisma syytti.

Siimes pitää pankkien huonon palvelun syynä kilpailun puutetta (11/17/99 23:03:50) HELSINKI, STT

Pankinjohtaja Voutilainen sai huutia eduskunnassa. Siimes pitää pankkien huonon palvelun syynä kilpailun puutetta

Toinen valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimes (vas.) pitää kilpailun puutteen merkkinä sitä, että ihmiset saavat korkeista palvelumaksuista huolimatta huonoa palvelua pankeissa. He joutuvat jonottamaan ja kohtaavat lisäksi joskus ylenkatsetta. Jos pankeilla on varaa luokitella jotkut asiakkaat ylimääräisiksi tai tarpeettomiksi, on pankkisektorilla Siimeksen mielestä liian vähän palvelujen tarjoajia. Siimes muistutti asettaneensa jo syyskuussa valtiovarainministeriön työryhmän selvittämään pankkipalvelujen tuottamisen tulevaisuutta. Eduskunnan keskiviikkona käymässä pankkitukikeskustelussa tuomittiin jyrkästi Pankkiyhdistyksen puheenjohtaja Pertti Voutilaisen ajatus siirtää kannattamattomien pankkiasiakkaiden aiheuttamat kustannukset yhteiskunnan vastuulle. Pankit saivat sekä hallituspuolueilta että oppositiolta moitteita ahneudesta, todellisuuden tajun menettämisestä ja yhteiskunnallisen vastuun puutteesta. Keskustelussa sai kannatusta pankki- ja postipalvelujen kirjaaminen lakiin. Hallituksen pankkitukea koskevassa selonteossa arvioidaan yhteiskunnan ja veronmaksajien kustannukset pankkien tukemisesta 50,2 miljardiksi markaksi.

Edelliset STT:n välittämät uutiset

olivat pohjana eri lehtien ja tiedotusvälineiden tiedottamiselle "Eduskunnan suuresta pankkitukikeskustelusta", jossa piti kertoa yhteiskuntaamme pahoin järkyttäneen ja yksilötasolla jopa tragedioihin päättyneen talouspolitiikan seurauksista.

Julkaisimme sähkeet sellaisenaan lukijoiden arvioitaviksi.

Kirjoita mielipiteesi suoraan lomakkeelle!

http://www.nettisanomat.com/1999/11/25/n9917pankinomistajientuki.htm#stt

http://www.nettisanomat.com/1999/11/25/n9917uutiset.htm

Muut lehdet:

Eläke-Kansan johdolta vaaditaan 50:tä miljoonaa markkaa.

Taloussanomat 23.11.1999

"Työeläkeyhtiö Eläke-Kansan entiseltä johdolta vaaditaan yhteisvastuullisesti 50 miljoonan markan vahingonkorvauksia eläkeyhtiön varojen päästämisestä ilman vakuuksia muihin Kansa-ryhmän yhtiöihin. Oikeudenkäynti Eläke-Kansan entistä toimitusjohtajaa ja yhdeksää muuta hallituksen jäsentä vastaan alkoi tänään Helsingin käräjäoikeudessa.

Eläke-Kansan entinen johto kiistää syytteet. Heidän näkemyksensä mukaan valta varojen siirrosta oli eläkeyhtiön omistajalla eli Kansa-yhtymällä ja edelleen sen omistajayhtiöillä.

Vahingonkorvauksia vaativa Eläke-Kansan konkurssipesä katsoo, että huolimattomalla toiminnalla yhtiön johto aiheutti runsaan 300 miljoonan vahingon Eläke-Kansalle. Eläke-Kansan johdon mielestä konkurssipesällä ei ole edes oikeutta ajaa asiaa. Eläke-Kansa ajautui konkurssiin viiden muun Kansa-ryhmän yhtiön kanssa vuoden 1994 lopussa. Ryhmän vaikeudet alkoivat sen jälkeen, kun Kansa-ryhmän omistaja Eka oli ensin kaatunut."

Taloussanomat 23.11.1999

NYKYAIKA
CHARLES CHAPLIN
1936

Nykyaika nyt!
Tule tekemään yhteisen tajun kokemusta! Versio 1.0 on nyt valmis.

http://www.nettisanomat.com/1999/11/25/n9917uutiset.htm

Muut lehdet:

Syyttäjä valittaa Sundqvist- päätöksestä.

Keskisuomalainen 16.11.99

"Valtionsyyttäjä Pekka Koponen on päättänyt viedä STS-pankin ex-pääjohtaja Ulf Sundqvistia koskevan oikeusjutun Helsingin hovioikeuteen.

Koponen ei hyväksy käräjäoikeuden näkemystä siitä, että Sundqvistin runsas rahankäyttö ei olisi olennaisesti heikentänyt hänen todellista velanmaksukykyään. Hän ei myöskään usko, etteikö Sundqvist olisi tätä voinut lopullisen maksukykynsä tasoon nähden alusta alkaen myös mieltää.

Juttu on Koposen mielestä arvioitava rikosoikeudellisesti toisin kuin käräjäoikeus on tehnyt, joten hän vie jutun hovioikeuden tutkittavaksi. Koponen toteaa, että rikosoikeudellinen pääsääntö on käräjäoikeudenkin mielestä se, että velallisen on suuren korvaustuomion antamisen jälkeen ryhdyttävä varautumaan velan maksamiseen ja supistettava rahankäyttöään, jotta hän välttyy rangaistukselta.

Koposen mukaan käräjäoikeus on tästä kuitenkin poikennut ja katsonut, ettei Sundqvistin ole tarvinnut ryhtyä supistamaan huomattavan suuriakaan menoja. Koponen toteaa, että käräjäoikeuden mukaan Sundqvistilla on ollut perusteltu syy otaksua, että aikanaan tehtäisiin korvaussopimus, jonka tasosta hänellä ei ollut tietoa, mutta josta hän hyvätuloisena arveli selviävänsä. Koposen mielestä Sundqvist olisi voinut maksaa vahingonkorvausta 500 000 markkaa jo ennen sopimuksen tekoa, jos hän olisi varannut siihen kohtuullisen osan lähes 35 000 markan kuukausinettotuloistaan.

Tämä olisi lisännyt 50 prosenttia Sundqvistin maksamaa korvausta. Korkeimman oikeuden päätöksen jälkeen Sundqvist teki sopimuksen vahingonkorvausten maksusta omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Sillan kanssa ja maksoi sopimuksen edellyttämän 1,2 miljoonan markan korvauksen. Helsingin käräjäoikeus totesi päätöksessään viime perjantaina, ettei Ulf Sundqvist ole syyllistynyt törkeään velallisen epärehellisyyteen."

Keskisuomalainen 16.11.99

Lue myös!

Syytteet kaatuivat jälleen.

Ulf Sundqvist on kohta vapaa mies.

Sundqvist-juttu:

Halusiko Arsenal-Silta todellista ulosottoa?

Sundqvist-juttu:

Mestariasianajaja Sundstöm kääntää oikeusprosessin päälaelleen.

Sundqvist - ulosoton kauhu

Konsultti Ulf Sundqvist on syytteessä velallisen epärehellisyydestä.

torstaina elokuun 12. päivänä vuonna 1999

Alho-Sundqvist II: Ministeri Tuomioja armahti ex-ministeri Suomisen pääministeri Lipposen ja ministeri Niinistön hymistessä taustalla.

torstaina heinäkuun 27. päivänä vuonna 1999

Sundqvist-näytelmä loppui kesken!

Viikon runoelma:
Voiko kolmosen ratikkaan kadottaa ystävän?
Voiko?

http://www.nettisanomat.com/1999/11/25/n9917uutiset.htm

http://www.nettisanomat.com/1999/11/25/n9917uutiset.htm

Pohjola - Leonia- Sampo:

Pohjolan pääjohtaja Iiro Viinanen ei päästäisi poliitikkoja päättämään talouselämän asioista.

Iiro Viinanen television haastattelemana 23.11.99 TV1:ssä klo 20.35: "Ruotsalaisilta uskomaton välistäveto.

Uutisten toimittaja:
"Oliko tämä kouluesimerkki siitä, että poliitikkoja ei pitäisi päästä päättämään talouselämän asioista?"

Viinanen: "Ehdottomasti".

Helsingin Sanomat jätti pois tämän jälkimmäisen kommentin julkaistessaan seuraavana päivänä em. haastattelun sisältöä!

Lue myös:

Posti:

Postin työntekijä keskustelussa, jossa etsittiin Postille uusia töitä:

"Asialla alkaa olla jo kiire. Kahden kuukauden perästä aletaan käydä jo YT-neuvotteluja."

(irtisanomis-neuvotteluja)

Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen:

"Kun Leonian kanssa oltiin neuvotteluissa,

ei tietenkään voinut käydä muiden kanssa neuvotteluja."

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kalliomäki: "On tullut hyviä ehdotuksia päivittäin,

tulevaisuuden suhteen olen optimistinen."

"Vaihtorikko"

Lue myös:

Veikkaus Oy:lle miljoonatappiot Matti Ahteen myynti-seikkailuista

torstaina marraskuun 4. päivänä 1999.

http://www.nettisanomat.com/1999/11/25/n9917uutiset.htm

http://www.nettisanomat.com/1999/12/09/n9919etusivu.htm#alku

Joka torstai 1999/19

http://www.nettisanomat.com/1999/12/09/n9919etusivu.htm

Selvennys keskusteluun:

Tukea se on takaisinmaksettukin tuki.

Arsenalin viimeinen palvelus suomalaisille.

Jutut ja artikkelit kirjroitti ja kuvat kuvasi Pertti Manninen kesällä ja syksyllä 1999 Laukaassa ja Jyväskylässä.

Tilintarkastus,
"tarkoituksenmukaisuus"-tilintarkastus vai
"gangsteri"- tilintarkastus?

Aiemmin muun muassa
Talousosuuspankki ja
Leena Harkimo sekä
Arsenal, ja nyt
KELA!

"Puhdistajana" mainetta saanut KHT-tilintarkastaja Yrjö Tuokko ei nähnyt mitään huomautettavaa KELA:n toiminnassa, vaikka KELA:lle oli määrätty 70 000 markan korvaus atk-laitehankinnoista!

"Erityisselvityksen tilanneet Kansaneläkelaitoksen valtuutetut olivat Huhtasen mukaan hyvin yksimielisiä ja helpottuneita raportin antiin."

Lue eräs Yrjö Tuokon toimiston suorittaman erikoistilintarkastuksen selostus!


Katkelma Pentti Sainion kirjasta

Harkimoiden hattutemppu - Lastenklinikalta Hartwall Areenalle:

5.luku
"Älkööt huijarit tulko lasten asialle".

Henkilöt esiintymisjärjestyksessä:

Matti Toivonen

Lastenklinikoiden Kummit ry

Hilkka Ahde

Lastenklinikan Tuki ry

Juha Rantasila

KHT-tilintarkastaja Yrjö Tuokko

tilintarkastustoimisto Yrjö Tuokko Oy

Suomi

Arsenal Oy

Arsenal

Talousosuuspankki

Suur-Helsingin Osuuspankki

Realum Oy

Tuokon toimisto

Leena Pyymäki

Harkimo

Kemoran Moottorishow

Jokeri-Hockey Oy

Jorma Saarikivi

Teddy-Bear Racing Team

Kemora

Englanti

Jokerit

Jyväskylän Suurajot

Iltalehti

rikospoliisi

Taneli Mäkelä

Harry Harkimo

Matti Lustig

Riki Sorsa

Jaakko Perheentupa

Kalevi Tuominen

KHT:n vala

Aake Kalliala

Rantasipi-hotelli

Jokeri-Hockey Oy

Harri Koponen

Helsingin käräjäoikeus

Käräjäoikeus

Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta

oikeudenkäynti

Aarno Arvela

Julkisuus

Jyväskylän projekti

Apu-lehti

Jorma K. Virtanen

Oikeus

syyttäjä

yhdistyksen konkurssipesä (Juha Rantasila)

Harry Harkimo

hallitusten jäsenet

ulkopuolinen tilitoimisto

hallitus

Pointy Trading Oy
Leena Harkimo

Viikon kuva.

Kuvan nappasi Pertti Manninen kesällä 1999 graafisilla messuilla Jyväskylässä.

Kirjoita mielipiteesi suoraan lomakkeelle!

Nettisanomaa - Hyötynetti

www.howstuffworks.com
www.symbols.com
www.japan-guide.com

Ahtisaari politikoi 1:

Ilkka Hakalehtoa ei kutsuttu linnan itsenäisyysjuhliin.

Ahtisaari politikoi 2:

Rahakätkijöiden "asiamies" Hannes Kulvik kutsuttiin!



Bob: "Aion siirtyä show-bisneksestä politiikkaan."

Rouva: "Ethän sinä tunne edes niiden eroja."

Bob: "Tunteeko kukaan?"
(TV1)

Lue myös!

KELA:n valtuutettujen puheenjohtaja
Jorma Huuhtanen
senjälkeen kun ei oltu ryhdytty perimään johtajilta KELA:lle määrättyä

75 000 markan sakkoa
vääristä laitehankinnoista:

"Katsoimme ettei ollut syytä ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin, koska EU on tuonut uusia määräyksiä hankinnoista ja muuttanut suomalaista käytäntöä."

Arsenalin tietohallinto:
Puhallettiinko sittenkin vain rahat?

"177 miljoonassa on 100 prosenttia liikaa 5 prosentin tarkkuudella."

http://www.nettisanomat.com/1999/12/09/n9919arsenaljapankki.htm

Kauppalehti tiistaina 7.12.1999. Mielipide:

Tukea se on takaisinmaksettukin tuki.

Pankkien tukeminen pankkikriisin yhteydessä on taas viime aikoina pulpahtanut esille, kun tuen lopullista hintaa on määritelty. Kun keskustelussa on tuotu esiin pankkien tukeminen, ovat niiden edustajat painottaneet, että tänä päivänä kaikki toiminnassa olevat pankit ovat maksaneet saamansa tuen takaisin valtiolle, Tämän vuoksi pankit katsovat, etteivät ne ole mitään velkaa kenellekään. Ikään kuin mitään tukea ei koskaan olisi saatukaan. Näkemys on väärä.

Lamavuosien aikana lukuisat pienet ja keskisuuret yritykset tekivät konkurssin. Yksityishenkilöt ajautuivat saneeraukseen tai elinikäiseen ulosmittaukseen.

Miksi näin? Siksi, etteivät yritykset saaneet rahoitusta, jolla ne olisivat voineet kestää laman pahimpien vuosien yli. Pankeille annettiin erittäin edullista tukea pääomalainojen muodossa. Ehtoihin kuului, että valtio nostaa tukilainojen korkoa muutaman vuoden kuluttua. Niinpä, kun tukilainan korko alkoi nousta, se oli tärkeää maksaa pois. Kun tuo aika koitti, yleinen taloustilanne oli paljon parantunut. Rahoitusta sai muualta jo halvemmalla. Valtion antaman tuen takaisinmaksu ei ollut niille vaikeaa. Pankeilla menee tänään oikein hyvin. Useimmat niistä tekevät historiansa parhaimpia tuloksia.

Aivan samoin monet konkurssiin kaatuneet yritykset ja saneeraukseen ajautuneet yksityishenkilöt voisivat tänään todeta taloutensa olevan hyvässä kunnossa asuntojen, pörssiosakkeiden ja kiinteistöjen hintojen noustua monin paikoin lamaa edeltävälle tai sitä korkeammalle tasolle, jos ne vain olisivat saaneet samanlaista edullista rahoitusta tai rahoitusta yleensä kestääkseen vaikeimpien vuosien yli.

Tuota mahdollisuutta Suomen hallitus ei halunnut antaa muille kuin pankeille, joiden muisti on todella lyhyt.

Joudutaan kysymään, miksei tukea voitu miltään osin suunnata asiakkaille yksin omaisen pankkien tukemisen sijasta. Pankkien tukeminen olisi voinut tapahtua myös asiakkaiden tukemisen kautta. Oli törkeä poliittinen valinta antaa tuki yksinomaan pankeille ja jättää asiakkaat niiden armoille.

Mitään tyydyttävää vastausta en ole saanut kysymykseen, miksi tukea ei voitu miltään osin suunnata pankeille asiakkaiden kautta.

MATTI EKLUND Helsinki Kauppalehti tiistaina 7.12.1999. Mielipide.

Lue lisää pankkituesta! Hakemistoon!

Ja edellisistä lehdistä, joiden sisällysluettelo alempana!

 

"Onko aerobic urheilua?"

Vauhkonen. Jyväskylän ylioppilaslehti 25. marraskuuta 1999.

http://www.nettisanomat.com/1999/12/09/n9919arsenaljapankki.htm

http://www.nettisanomat.com/1999/12/09/n9919arsenaljapankki.htm

Kauppalehti keskiviikkona 20 lokakuuta 1999. Mielipide:

Arsenalin viimeinen palvelus suomalaisille.

Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-SSP Oy:n alasajoon liittyen yhtiö on myymässä jälkiperittäviään ulkomaisille pankeille ja sijoittajille. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan näille noin 13 miljardin määräisille saataville ei ole varteenotettavia kotimaisia ostajaehdokkaita, vaan todennäköinen ostaja on pohjoismainen pankki tai suursijoittaja. Arsenalin toimitusjohtaja Jorma Kuoppala on arvioinut saatavien kauppahinnaksi joitakin satoja miljoonia markkoja.

Voi itku ja hammasten kiristys. Vielä muistan, miten nämä saatavat syntyivät pääosin säästöpankkien myöntämien suurten valuuttalainojen seurauksena 10 vuotta sitten silloisen hallituksen kannustaessa yrittäjiä valuuttalainojen ottamiseen. Muistan, miten luotot ottaneita entisiä yrittäjiä on kiusattu koko 1990-luku veronmaksajien edun nimissä. Ja muistan takaajia, joihin perintä on kohdistunut täydellä teholla ja joiden asunnot on myyty. Kyllä hämmästyttää, että nyt koko potti myydäänkin muutaman prosentin hinnalla ulkomaille! Eikö valtio lainkaan ajattele koko kansantalouden etua vaan lyhytnäköisesti välittömiä kameraalisia tulojaan?

Ehdotan, että nyt tarjotaan näille velallisille ja takaajille mahdollisuus lunastaa oma velkansa pois Arsenalista samoilla ehdoilla, joilla saatava myytäisiin ulkopuoliselle ostajalle. Tämä lopettaisi velallisten vuosikymmenen piinan ja olisi viisasta politiikkaa koko kansantalouden kannalta; näin vapautettaisiin lukuisa joukko kelpo yrittäjiä jatkamaan yritystoimintaa ilman vanhoja rasitteita.

Se olisi Arsenalin viimeinen - tosin myös ainoa - palvelus suomalaisille.

HARRI RUOHOLA kauppat. maisteri Turku Kauppalehti keskiviikkona 20 lokakuuta 1999. Mielipide.

Lue lisää Arsenalista! Hakemistooon!

Ja edellisistä lehdistä, joiden sisällysluettelo alempana!

Tilintarkastus, "tarkoituksenmukaisuus"-tilintarkastus vai
"gangsteri"- tilintarkastus?
Aiemmin muun muassa Talousosuuspankki ja Leena Harkimo sekä Arsenal, ja nyt KELA!
"Puhdistajana" mainetta saanut KHT-tilintarkastaja Yrjö Tuokko ei nähnyt mitään huomautettavaa KELA:n toiminnassa, vaikka KELA:lle oli määrätty 70 000 markan korvaus atk-laitehankinnoista!

"Erityisselvityksen tilanneet Kansaneläkelaitoksen valtuutetut olivat Huhtasen mukaan hyvin yksimielisiä ja helpottuneita raportin antiin."

Lue eräs Yrjö Tuokon toimiston suorittaman erikoistilintarkastuksen selostus!

Katkelma Pentti Sainion kirjasta Harkimoiden hattutemppu - Lastenklinikalta Hartwall Areenalle: 5. luku "Älkööt huijarit tulko lasten asialle".

Viikon kuva.

Kuvan nappasi Pertti Manninen kesällä 1999 graafisilla messuilla Jyväskylässä.

Kirjoita mielipiteesi suoraan lomakkeelle!

http://www.nettisanomat.com/1999/12/09/n9919arsenaljapankki.htm

http://www.nettisanomat.com/1999/12/09/n9919ahtisaari.htm

Jutut ja artikkelit kirjroitti ja kuvat kuvasi Pertti Manninen kesällä ja syksyllä 1999 Laukaassa ja Jyväskylässä.

http://www.nettisanomat.com/1999/12/09/n9919ahtisaari.htm

20030212

http://www.nettisanomat.com/1999/12/16/n9920etusivu.htm

Joka torstai 1999/20.

http://www.nettisanomat.com/1999/12/16/n9920etusivu.htm

Ahtisaari politikoi 2:

Rahakätkijöiden "asiamies" Hannes Kulvik kutsuttiin Linnan juhliin!

raha

pääkirjoitus

OIKAISU: Bergerac oikaisee:

Hannes Kulvik operoi Jerseyn saarilla, ei Cayman-saarilla.

Lue ainutlaatuinen kirje!



TAUSTAA: Hannes Kulvikin uraputki:
Käräjäsalista Linnan juhliin.

Katkelma kirjoituksesta Taloussanomissa 11.12.1999.

Tare on poissa.

Milloin ihminen vapautuu rattaiden syövereistä?



Kuva Chaplinin elokuvasta NYKYAIKA.

Kirjoita mielipiteesi suoraan lomakkeelle!

Jutut ja artikkelit kirjroitti ja kuvat kuvasi Pertti Manninen kesällä ja syksyllä 1999 Laukaassa ja Jyväskylässä.

http://www.nettisanomat.com/1999/12/16/n9920etusivu.htm

http://www.nettisanomat.com/1999/12/16/n9920kulvik.htm

Lue myös:

Ahtisaari politikoi 2:

Rahakätkijöiden "asiamies" Hannes Kulvik kutsuttiin Linnan juhliin!

Maanantaina Marja-Leena ja Hannes Kulvik juhlistivat itsenäisyyttä tanssimalla Linnassa. Kuva: Markku Ulander/Lehtikuva.

"Tekniikan tohtori Hannes Kulvik tuli julkisuuteen viime vuosikymmenen lopulla ns. Kouri-kauppojen yhteydessä. Koppilaiseen piiriin kuuluneen Sponsor-kehitysyhtiön toimitusjohtajana toiminut Kulvik keräsi edustamalleen Khotsolle yli sadan miljoonan markan voitto-osuuden, kun Kulvik ja Pentti Kouri toimivat välikäsinä SYP:n ja KOP:n järjestellessä toistensa vakuutusyhtiö- ja teollisuusomistuksia.

Kulvik ja Kouri riitaantuivat...

Kun Kouri-kaupoista syntyneet voitot matkasivat sveitsiläisyhtiön kautta säätiöön Jerseyn veroparatiisiin, Kulvik riitaantui myös verottajan kanssa. Verokarhu haki Kulvikilta noin 120 miljoonan markan jälkiveroja, koska väitti Kulvikin olleen yhtä kuin rahat saanut sveitsiläisyhtiö. Kulvik itse sanoo olleensa vain yhtiön edustaja.

Kulvikin ja verottajan oikeudenkäynti kesti kahdeksan vuotta, minkä ajan Kulvik on asunut Sveitsissä...

Toukokuussa korkein hallinto-oikeus vapautti Kulvikin veropetosepäilyistä ja määräsi verottajanmaksamaan
100 000 markkaa oikeudenkäyntikuluja. Kouri ja Kulvik sopivat miljoonariitansa jo aiemmin. Sopimussummaa ei kumpikaan kertonut julkisuuteen.

Maanantaina Kulvik astui taas julkisuuteen. Itsenäisyyspäivän vastaanotolla Linnassa Kulvik paljasti keskustelleensa presidentti Martti Ahtisaaren kanssa tämän kauden aikana talouden ja politiikan näköaloista..."

Muut lehdet: Taloussanomat

lauantaina 11. joulukuuta 1999

Mätkyverolippu

Lue lisää pankkituesta!. Hakemistoon!

Ja edellisistä lehdistä, joiden sisällysluettelo alempana!

Milloin tehdään viimeinen painokone?



Kuvannut Pertti Manninen Jyväskylän graafisilla messuilla kesällä 1999.

http://www.nettisanomat.com/1999/12/16/n9920kulvik.htm

OIKAISU:
Bergerac oikaisee: Hannes Kulvik operoi Jerseyn saarilla, ei Cayman-saarilla.

"Rahatukku vaihtaa omistajaa".

Varjot kuvannut Pertti Manninen.

Lue ainutlaatuinen kirje!

"Hyvä Nettisanomien päätoimittaja!

Ystävättäreni käytyä sivuillanne, hän huomasi mielenkiintoisen jutun mielenkiintoisesta persoonasta, Hannes Kulvikista.

Koska toimeksiannostani on kulunut riittävästi aikaa ja asiat näyttävät siellä Suomessakin päättyneen voinen kuitenkin oikaista virheellisen tietonne: Hannes Kulvik operoi nimenomaan Jersey-saarilla ja hänen toimensa olivat samantapaisia kuin muidenkin rahojen piilottajien.

Jerseyn saaret ovat tunnetut siitä, että tieto täällä pysyy visusti salassa. Ainoana poikkeuksena ovat murhajutut ja erittäin raskaat talousrikokset, jos jonkun maan hallitus pystyy osoittamaan, että syylliseksi epäilty on sekaantunut törkeään rikokseen kotimaassaan.

Näin ei kuitenkaan ollut Hannes Kulvikin laita ja Suomen viranomaiset olivat itse asiassa haluttomia selvittämään juttua, joka olisi ollut liian rankkaa luettavaa, jos juttu olisi todellisuudessa selvinnyt. Liian suuret herrat olivat sekaantuneet juttuun. Jutun selviäminen olisi vaikuttanut jopa yhteiskuntarauhaan maassanne.

Niinpä katsottiin tarkoituksenmukaisesti hoitaa tämäkin pankkikriisinne sivujuonne samalla tapaa kuin koko pankkikriisi hoidettiin maassanne: Perusteita ei tahdottu selvittää ja kärsimään joutuneita ei hädän hetkellä tahtonut kukaan puolustaa.

Pankkikriisin varjolla siivottiin monta haisevaa pesää ja Kulvikin juttu on vain yksi monista Suomesta käsin työstetty rahankätkentäjuttu Jerseyn saarilla.

Toivon, että oikaisuni auttaa Teitä, Herra päätoimittaja, pistämään Kulvikin juttu Jerseyn saarten arvoa-ansaitsevaan toimintaan todellisia rikollisia vastaan.

Jersey, 12. joulukuuta 1999

Teidän Jim Bercerag, oikeuden palvelija.

PS. Ystävättäreni on ilahtunut lehdestänne ja lukee sen joka viikko.

Sama."

nettisanomat.com 17. joulukuuta 1999 pm

Lue lisää!

Lue lisää pankkituesta!. Hakemistoon!

Ja edellisistä lehdistä, joiden sisällysluettelo alempana!!

Milloin ihminen vapautuu rattaiden syövereistä?



Kuva Chaplinin elokuvasta NYKYAIKA.

NYKYAIKA
CHARLES CHAPLIN 1936

Nykyaika nyt!

Tule tekemään yhteisen tajun kokemusta!
Versio 1.0 on nyt valmis.

Kirjoita mielipiteesi suoraan lomakkeelle!

Jutut ja artikkelit kirjoitti ja kuvat kuvasi Pertti Manninen kesällä ja syksyllä 1999 Laukaassa ja Jyväskylässä.

http://www.nettisanomat.com/1999/12/16/n9920kulvik.htm